Liian usein mietimme vain kukkia. Ruska on kuin toinen kukinta – tai jopa vielä voimakkaampi värien ilotulitus, kun kokonaiset puut ja pensaat liekehtivät väreissä. Osa perennoistakin saa komean ruskavärin.
Odotamme ja ihastelemme ruskaa joka syksy, mutta se on silti harvoin mielessä, kun valitsemme kasveja pihaan. Kannattaa uhrata hetki puutarhan kasvivalikoimalle miettimällä, mihin voisit lisätä jonkin erityisen hienon ruskakasvin.
Parhaassa tapauksessa voit luoda kokonaisen ruska-alueen. Omassa puutarhassani tällaisen ruskakeitaan muodostavat sorvarinpensas, pensasmustikka ja pari atsaleaa; kaikki tunnettuja erityisen kauniista syysväreistään. Niiden alla viihtyvät happaman maan maanpeittokasvit ruohokanukka, mesimarja ja vaahtera-angervo – niistäkin jokainen loistava ruskakasvi.
Sorvarinpensaiden tähtihetki on syksyllä, kun lehdet saavat syysvärin ja hedelmät avautuvat kuin kukat. Kuvan kirsikkasorvarinpensas on vasta hiljalleen vaihtamassa väriä, sen syysväri on vaaleanpunainen.
Paras ruska syntyykin kerroksellisuudesta; aivan kuten kaunis puutarha aina. Mieti puiden ja pensaiden muodostamia kokonaisuuksia ja istuta niiden alle joitakin perennoja, jotka ovat syksylläkin kauniita. Koko puutarhan ei tarvitse olla syksyllä edustava, sillä riittää, että kaunisvärisiä kasveja on siellä täällä.
Jutun aloituskuvassa komeilee rusotuomipihlaja ja taustalla leiskuu häikäisevän punainen japaninvaahtera ’Osakazuki’. Saarnen varhain pudottamat keltaiset lehdet kertyvät matoksi – puista pudonneet lehdet ovat olennainen osa syksyisen puutarhan kauneutta.
Tärkeät puut
Puut ovat syyspuutarhan kuninkaita, sillä suuri lehtimassa tekee valtavan vaikutuksen vaihtaessaan väriä. Yksi suuri metsävaahtera saattaa hallita koko pihan värimaailmaa. Se lyhyt hetki, jolloin värikkäitä lehtiä on sekä maassa että puussa, on ulkoilun arvoinen vaikka tihkusateellakin.
Vaahteroiden lisäksi koivut, pihlajat ja kirsikat ovat tunnetuimpia ruskapuita. Lehtikuusi tulee viimeisenä ruskaan, kun sen pehmeät neulaset muuttuvat kananpojankeltaisiksi. Puulla on muutenkin pehmeän pörröinen olemus.
Japaninvaahtera 'Osakazuki' ja tarhakielo (ent. tarhakalliokielo).
Parhaita pensaita
Japaninvaahterat ovat tunnettuja ruskastaan – parhaita on ’Osakazuki’, joka pysyttelee kesän ajan vihreälehtisenä tavispensaana. Syksyn tullen se räväköityy ja muuttuu ensin viininpunaiseksi vaaleten pikku hiljaa kirkkaamman punaiseksi, kunnes se on niin liekehtivän punainen, ettei sellaista uskoisikaan. Japaninvaahterat vain ovat valitettavan talvenarkoja, joten I–vyöhykettä pohjoisempana ne on varminta talvettaa viileässä varastossa.
Kultaherukka tuottaa syötäviä marjoja, vaikka niiden maku ei ihan pärjää maukkaammille herukoille. Pensaalla on muita ansioita: keväällä se kukkii tuhansin keltaisin pikku kukin ja syksyn tullen se on hauskan kirjava: siinä on yhtä aikaa vihreitä ja punaisia lehtiä. Se on aikaisimpia ruskakasveja puutarhassani, ja varhainen talveen valmistautuminen lieneekin sen hyvän talvenkeston salaisuus.
Kultaherukka on värikäs näky vihreän ja punaisen kirjavana. Taustalla kukkii valtavaksi kasvava jaloauringonkukka eli 'Lemon Queen'.
Tuomipihlajat ovat pieniä puita tai kookkaita pensaita, riippuu miten asiaa katsoo. Niiden syysvärit ovat yleensä herkulliset. Bonuksena ovat syötävät marjat – aivan kuten pensasmustikoillakin, joiden syysväri on tunnetusti huikea, kirkkaanpunainen.
Lumipalloheisi on myös erittäin kestävä ja saa kauniin syysvärin.
Perennoja
Verikurjenpolvi saa useiden kurjenpolvien tavoin hyvän syysvärin, mutta se on punaisempi kuin moni muu. Verikurjenpolvet ovat parhaimmillaan silloin, kun niitä on samalla istutusalueella useita. Tämä tuo kukkapenkkiin yhtenäisyyttä kukinta-aikaan ja näyttävyyttä ruskakaudella. Yksittäisiä kukkia tulee myös vielä syksylläkin.
Kullankeltaista sävyä syyspihaan tuovat kuunliljat, joiden pehmenevät lehdet ovat kuin sulaa kultaa ennen lakastumistaan. Korkeammista perennoista upeimpia ovat tarhakielot. Niiden kauniisti kaartuvat varret kannattelevat hitaasti lämpimänkeltaisiksi muuttuvia lehtiä.
Vaahtera-angervo on melko mitäänsanomaton maanpeittoperenna – ja sitten tulee syksy. Sen lehdet menevät kirkkaanpunaisiksi, kertakaikkisen upeiksi. Samaa voi sanoa ruohokanukasta, jonka erikoiset mustat, valkoisten ylälehtien kehystämät kukinnot koristavat kasvia kesällä. Syksyllä sen lehdet ja marjat ovat kauniin punaiset.
Vaahtera-angervo.
Ruskan väri riippuu eniten menneen kesän auringon ja sateen määrästä sekä syksyn lämpötiloista, kuten äkillisestä kylmästä jaksosta. Säähän ei voi vaikuttaa, mutta jotkin kasvit onnistuvat aina kehittämään kauniin ruskan.
Tässä jutussa oli vain pieni otanta. Tee myös ruskaretkiä puistoihin ja katsele lähitienoon kauniita ruskakasveja – ja kirjaa niitä ostoslistalle ensi vuotta varten.
Linkkejä jutussa mainittuihin kasveihin Viherpeukaloiden valikoimassa:
