Tertturuusu Bonica
Tieteellinen nimi: Rosa Floribunda-Ryhmä
Toimitus
Bonica-lajikkeella on uskomattoman kauniit ruusunpunaiset kukat. Kerratut kukat muodostavat runsaita kukkaterttuja. Lehdistö on tummanvihreä ja kiiltävä. ´Bonica´ on vahvakasvuinen ja terve ruusu, joka näyttää ihastuttavalle esim. violettikukkaisten perennojen seurassa. ´Bonica´ on saanut mm. vuonna 1997 Maailman suosituin ruusu -palkinnon.
Ominaisuudet
Cottage garden -puutarhaan
Moni- vuotinen
(Rosa)
KASVUPAIKKA: aurinkoinen, suojainen lajikkeen mukaan
KASVUALUSTA: tuore, vettäläpäisevä, kalkittu, runsasmultainen ja -ravinteinen, hiekkapitoinen
ISTUTUSVÄLI: 30-100 cm lajikkeen mukaan
KUKINTA-AIKA: jatkuva
TALVENKESTÄVYYS: I-II (III) lajikkeen mukaan
Useiden avojuuristen ruusujen versonpäät ovat kastettu vahaan. Vahan tarkoitus on vähentää versojen vesihaihduntaa, kun ne ovat vielä myyntipakkauksessaan. Vaha ei haittaa uutta kasvua, eikä sitä kannata poistaa.
Taimille varataan kasvualustaa vähintään puoli metriä. Sopiva maan pH ruusuille on 6,5. Savista maata parannetaan lisäämällä siihen hiekkaa ja multaa. Maa salaojitetaan kunnolla, koska ruusut eivät siedä seisovaa vettä. Paras istutusaika avojuurisille ruusuille on keväällä ennen silmujen puhkeamista. Muistathan suojata taimet, jos esiintyy hallaa!
ISTUTUS
Jos ruusuja ei voida istuttaa heti niiden saavuttua, niitä säilytetään pimeässä ja mahdollisimman viileässä paikassa, mieluiten + 0-4 asteessa. Ennen istutusta taimet upotetaan 2-4 tunniksi veteen. Paljasjuuriset taimet eivät saa kuivua missään vaiheessa. Juuria leikataan vain sen verran, että ne on istuttaessa helppo asetella suoraan alaspäin. Vartetut ruusut koostuvat perusrungosta ja jalo-osasta. Talvenkestävään perusrunkoon on vartettu jalo-osa eli varsinainen ruusu. Näiden kahden osan yhtymäkohtaa kutsutaan jalostuskohdaksi. Vartetut ruusut istutetaan siten, että jalostuskohta jää vähintään 10 cm, mielellään 20-30 cm mullan pinnan alle. Istutuskuopan voi tarvittaessa jättää täyttämättä, jos versot ovat jäämässä kokonaan maan alle. Kuoppaa täytetään sitä mukaa kun versot kasvavat. Riittävän syvä istutus parantaa talvenkestoa merkittävästi. Tällöin myös jalo-osa eli vartettu lajike voi muodostaa juuria.
Ryhmäruusut istutetaan 30-50 cm välein. Peittoruusuille sopiva istutustiheys on 0,5-1 metriä. Istutuksen jälkeen kastellaan reilusti, vähintään 10-15 litraa/ istutuskuoppa. Orgaaniset eli eloperäiset lannoitteet sopivat ruusuille erittäin hyvin peruslannoitukseksi. Avojuurisille ruusuntaimille tehdään istutusleikkaus. Taimet leikataan lepotilaisina, joten jos ruusun lehtisilmut ovat jo puhjenneet, istutusleikkaus voidaan jättää seuraavaan kevääseen.
LANNOITUS JA MUU HOITO
Noin kuukauden kuluttua istutuksesta voidaan aloittaa lannoitus. Sopivia lannoitteita ruusuille ovat puutarhaliikkeistä saatavat yleislannoitteet ja erityisesti ruusuille tarkoitetut moniravinteiset lannoitteet. Kesän kuluessa typen määrää vähennetään pikkuhiljaa, jotta kukinta olisi mahdollisimman runsas ja jottei talvehtiminen kärsisi. Typetön syyslannoitus annetaan heinä-elokuussa. Syyslannoite vahvistaa ruusun solukkoa talvea varten ja varmistaa seuraavan kesän runsaan kukinnan. Kukkineet kukat voidaan poistaa, jotta kukinta jatkuisi mahdollisimman pitkään. Jos kuihtuneet kukat jätetään kasviin, se alkaa muodostaa siemeniä ja kukinta heikkenee. Perusrungosta eli varttamiskohdan alapuolelta kasvavat ns. villiversot on hyvä poistaa heti ennen kuin ne ehtivät verottaa ruusun voimia. Tuholaisia ja tauteja tarkkaillaan, ja tarvittava torjunta on syytä aloittaa heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Yleisimpiä vaivoja ruusuilla ovat kirvat ja ruusunhärmä.
Syksyllä huolehditaan, että ruusun jalostuskohta on edelleen vähintään 15-20 cm mullan pinnan alla. Jos maa on painunut kesän aikana, tyvelle lisätään esimerkiksi kompostia, multaa ja hiekkaa tai turvetta. Versot voi varmuuden vuoksi suojata talveksi. Etenkin talvenaremmat isokukkaiset jaloruusut on hyvä suojata. Suoja (esimerkiksi pakkaskangas tai havunoksista tehty katos) asetetaan paikoilleen vasta kun maa on jäässä. Pitkiä versoja kannattaa lyhentää, jotta talvisuojaus on helpompi tehdä. Suojat poistetaan keväällä kun maa on sulanut.
ISTUTUS- JA HOITOLEIKKAUS
Paljasjuuriset ryhmäruusut leikataan istutuksen yhteydessä lepotilaisina, eli ennen kuin lehtisilmut aukeavat. Heikoimmat, katkenneet ja kuolleet versot poistetaan kokonaan. Vahvoja versoja jätetään 3-5 kpl, ja kuhunkin versoon jätetään 3-5 silmua eli käytännössä versot leikataan 10-15 cm mittaisiksi. Oikea leikkauskohta on noin sentin päästä terveestä silmusta.
Ryhmäruusujen hoitoleikkaus muistuttaa istutusleikkausta. Leikkausajankohta on sama eli yöpakkasten mentyä, mutta ennen silmujen kasvuun lähtöä. Jos ruusuja leikataan liian aikaisin, yöpakkaset saattavat vahingoittaa uusia kylmänarkoja versoja. Paleltuneet, kuivuneet ja heikot oksat poistetaan kokonaan. Vahvat versot leikataan kuten istutusleikkauksessa, eli 10-15 cm mittaisiksi terveen silmun yläpuolelta. Isokukkaisille jaloruusuille jätetään 20-25 cm pituiset versot. Versojen sivuhaarat voi lyhentää kahden silmun mittaisiksi.
Kesällä poistetaan mahdolliset villiversot kokonaan, eli ne leikataan niin syvältä kuin mahdollista. Villiversot tunnistaa paksusta, usein eri värisestä, kukattomasta ja runsaspiikkisestä varresta. Villiversojen lehdet ovat yleensä vaaleammat ja pienemmät kuin varsinaisen ruusun.
Peittoruusuja leikataan hieman hillitymmin kuin muita ruusuja. Leikkaamattomina niihin jää vuosittain jonkin verran kuolleita oksia, jolloin uusi kasvu jää heikommaksi ja kukinta on vähäisempää. Peittoruusuista leikataan vuosittain 1/3 kasvustosta ja kuolleet oksat poistetaan kokonaan. Muutaman vuoden välein (3-5 vuotta) kasvustoa voi leikata voimakkaammin, noin kaksi kolmasosaa.
Voit maksaa tilauksesi mm. mobiilimaksuna, yleisimpien pankkien verkkotunnuksilla, luottokortilla tai laskulla.
Ennen laskutusoikeuden myöntämistä tarkastamme henkilöluottotiedot. Pidätämme oikeuden postiennakkotoimitukseen tai ennakkolaskuun.