Viiniköynnös Zilga

(Vitis Labruscana-Ryhmä)

Tuotenro: 62110, Pakkauskoko: 1 kpl

Toimitusaika noin viikko

Hinta: 22,95 2295
Määrä:
Satoisa ja erittäin talvenkestävä viinirypäle!
Tarhaojukkaviini ´Zilga´ on erittäin runssasatoinen, voimakaskasvuinen ja talvenkestävä viiniköynnös. Tumman siniviolettejen rypäleiden miedon herkullinen maku muistuttaa mustikkaa. Viiniköynnös viihtyy lämpimän suojaisella eteläseinustalla. Voidaan istuttaa niin maahan, kasvihuoneeseen kuin ruukkuunkin, jolloin kasvatus onnistuu myös parvekkeella. ´Zilga´ alkaa tuottaa satoa yleensä 3-4 -vuotiaana. Toimituskorkeus 40-60 cm.

Kukinta: kesäkuu
Satokausi: elo-syyskuu
Kasvukorkeus: 4-8 metriä
Kasvupaikka: aurinkoinen
Vyöhykkeille: I-V

Pakkaus sisältää yhden 3 litran astiataimen.

Tuotantomaa Suomi.

Lue blogipostaukset Viiniköynnös tuo iloa myös ruukussa ja Makean maukkaat viinirypäleet omasta puutarhasta
 

Hoito-ohjeet

  • Viiniköynnös

    (Vitis spp.)


    KASVUPAIKKA: aurinkoinen, suojainen lajikkeen mukaan

    KASVUALUSTA: tuore, runsasmultainen ja -ravinteinen, hiekka- ja savipitoinen, turvepitoinen

    ISTUTUSVÄLI: n. 100 cm

    KORKEUS: 2-8 metriä lajikkeen mukaan

    KUKINTA: kesäkuu

    KUKAN VÄRI: vihertävän valkoinen

    SATO-AIKA: elo-syyskuu

    TALVENKESTÄVYYS: I-V lajikkeen mukaan


    KASVUALUSTA JA ISTUTUS
    Viiniköynnös istutetaan ulos vasta yöpakkasten mentyä. Taimia voi säilyttää ennen ulos istuttamista esim. valoisalla ikkunalaudalla. Parhaiten kasvatus onnistuu kasvihuoneessa tai lasitetulla parvekkeella mielellään aurinkoisella seinustalla. Viiniköynnöstä voi kasvattaa myös ruukuissa esim. terassilla parvekkeella. Ruukun pohjassa tulee olla reikä, josta ylimääräinen vesi pääsee valumaan ulos. Istutusmullaksi käy tavallinen puutarhamulta, johon sekoitetaan hiekkaa tai soraa sekä kompostia. Paras kasvualusta viiniköynnökselle on ravinteikas, humuspitoinen ja vettäläpäisevä hiekkamultamaa. Latvialaiset lajikkeet, kuten ´Zilga´, ´Spulga´ ja ´Sukribe´ sekä venäläiset ´Jubileinaja Novgoroda´ ja ´Hazaine Sladkii´ viihtyvät hieman happamammassa kasvualustassa. Läntisille muodoille, kuten esim. Somerset Seedless - ja Einset Seedless -lajikkeille sopii reilusti kalkittu multa.

    Kasvualustaa tulee olla vähintään 50 cm paksuudelta. Taimet istutetaan n. 5 cm entistä istutuskohtaa syvemmälle, ja taimet tuetaan esim. sitomalla versot tukirakenteeseen. Istutuksen yhteydessä ja yleensäkin keväisin on varottava vahingoittamasta tainta. Vaurioituneen kohdan mahlavuoto on keväällä niin voimakasta, että se heikentää kasvuunlähtöä. Vaurioituneeseen kohtaan voi sivellä suojaavaa ja korjaavaa haavanhoitoainetta.

    LANNOITUS
    Viiniköynnöstä kastellaan ja lannoitetaan kohtuullisesti kerrallaan mutta usein. Lannoitteeksi soveltuvat parhaiten humuspitoiset luonnonlannoitteet, esimerkiksi marja- ja hedelmäkasveille tarkoitetut lannoitteet, joissa ravinnesuhteet ovat kohdallaan satoa tuottavalle viiniköynnökselle. Liian typpipitoinen lannoitus saa köynnöksen rehevöitymään sadon kustannuksella. Elokuussa viiniköynnös hyötyy typettömästä syyslannoituksesta, mikä vahvistaa kasvia talven varalle ja parantaa seuraavan vuoden kasvua ja satoa.

    LEIKKAUS JA SATO
    Oikeanlaisella leikkauksella pyritään mahdollisimman suureen sadontuotantoon. Viiniköynnöstä leikataan vain kesällä ja syksyllä, sillä kevätleikkaus saa versot vuotamaan liikaa. Terttujen alut muodostuvat keskikesällä, jolloin tehdään hoitoleikkaus. Kasvava verso leikataan poikki muutaman tertun jälkeen. Oikea leikkauskohta on viimeisen kukkatertun jälkeisen lehden yläpuolelta. Lehti jätetään suojaamaan rypäleterttua, antamaan lisävoimaa ja kasvattamaan rypäleet suurikokoisiksi. Jos leikkausta ei tehdä, versojen pituuskasvu vain jatkuu, eivätkä rypäletertut ehdi kypsyä.

    Leikkauksen jälkeen viiniköynnöksen lehtihankoihin alkaa kasvamaan "varasversoja", jotka on hyvä poistaa kokonaan. Viiniköynnöksen annetaan kasvattaa vain kaksi 1-2 metriä pitkää versoa. Tällöin köynnös jaksaa tuottaa satoa, eikä ylimääräinen energia mene lehtien kasvattamiseen. Leikkaamatta jätetty köynnös tuottaa lukumääräisesti paljon terttuja, mutta ne jäävät pieniksi ja heikkolaatuisiksi. Leikkaamaton köynnös on myös alttiimpi harmaahomeelle ja härmälle kasvuston ollessa liian tiheä. Viiniköynnöksen terttuja kannattaa harventaa, jotta saadaan kypsiä viinirypäleitä. Sekä maassa että ruukussa kasvavien täysikasvuisten köynnösten annetaan kypsyttää enintään 15-20 rypäleterttua. Viiniköynnös ei tuota satoa ensimmäisenä kesänä. Vain talvehtineista rungoista lähtevä kasvusto muodostaa hedelmiä.

    TALVEHTIMINEN
    Latvialaiset ja venäläiset lajikkeet kuuluvat talvenkestävimpiin viiniköynnöksiin. Talvenaremmilla lajikkeilla kevyt talvisuojaus on tarpeen. Kasvuston voi suojata esim. pakkasharsolla, säkkikankaalla tai havuilla. Suojat asetellaan paikoilleen maan jäätymisen aikoihin ja poistetaan keväällä vasta maan sulamisen myötä. Ruukussa kasvanut viiniköynnös voidaan viedä kellariin tai muuhun kylmään tilaan talvehtimaan. Syksyllä tuleentumisen aikaan kastelua vähennetään niin, että talvehtimaan siirrettäessä kasvualusta on kuivahko. Liian märkä kasvualusta voi mädännyttää viiniköynnöksen juuriston. Varaston lämpötilan tulee olla mahdollisimman lähellä nollaa.

Hoito-ohjeet

  • Viiniköynnös

    (Vitis spp.)


    KASVUPAIKKA: aurinkoinen, suojainen lajikkeen mukaan

    KASVUALUSTA: tuore, runsasmultainen ja -ravinteinen, hiekka- ja savipitoinen, turvepitoinen

    ISTUTUSVÄLI: n. 100 cm

    KORKEUS: 2-8 metriä lajikkeen mukaan

    KUKINTA: kesäkuu

    KUKAN VÄRI: vihertävän valkoinen

    SATO-AIKA: elo-syyskuu

    TALVENKESTÄVYYS: I-V lajikkeen mukaan


    KASVUALUSTA JA ISTUTUS
    Viiniköynnös istutetaan ulos vasta yöpakkasten mentyä. Taimia voi säilyttää ennen ulos istuttamista esim. valoisalla ikkunalaudalla. Parhaiten kasvatus onnistuu kasvihuoneessa tai lasitetulla parvekkeella mielellään aurinkoisella seinustalla. Viiniköynnöstä voi kasvattaa myös ruukuissa esim. terassilla parvekkeella. Ruukun pohjassa tulee olla reikä, josta ylimääräinen vesi pääsee valumaan ulos. Istutusmullaksi käy tavallinen puutarhamulta, johon sekoitetaan hiekkaa tai soraa sekä kompostia. Paras kasvualusta viiniköynnökselle on ravinteikas, humuspitoinen ja vettäläpäisevä hiekkamultamaa. Latvialaiset lajikkeet, kuten ´Zilga´, ´Spulga´ ja ´Sukribe´ sekä venäläiset ´Jubileinaja Novgoroda´ ja ´Hazaine Sladkii´ viihtyvät hieman happamammassa kasvualustassa. Läntisille muodoille, kuten esim. Somerset Seedless - ja Einset Seedless -lajikkeille sopii reilusti kalkittu multa.

    Kasvualustaa tulee olla vähintään 50 cm paksuudelta. Taimet istutetaan n. 5 cm entistä istutuskohtaa syvemmälle, ja taimet tuetaan esim. sitomalla versot tukirakenteeseen. Istutuksen yhteydessä ja yleensäkin keväisin on varottava vahingoittamasta tainta. Vaurioituneen kohdan mahlavuoto on keväällä niin voimakasta, että se heikentää kasvuunlähtöä. Vaurioituneeseen kohtaan voi sivellä suojaavaa ja korjaavaa haavanhoitoainetta.

    LANNOITUS
    Viiniköynnöstä kastellaan ja lannoitetaan kohtuullisesti kerrallaan mutta usein. Lannoitteeksi soveltuvat parhaiten humuspitoiset luonnonlannoitteet, esimerkiksi marja- ja hedelmäkasveille tarkoitetut lannoitteet, joissa ravinnesuhteet ovat kohdallaan satoa tuottavalle viiniköynnökselle. Liian typpipitoinen lannoitus saa köynnöksen rehevöitymään sadon kustannuksella. Elokuussa viiniköynnös hyötyy typettömästä syyslannoituksesta, mikä vahvistaa kasvia talven varalle ja parantaa seuraavan vuoden kasvua ja satoa.

    LEIKKAUS JA SATO
    Oikeanlaisella leikkauksella pyritään mahdollisimman suureen sadontuotantoon. Viiniköynnöstä leikataan vain kesällä ja syksyllä, sillä kevätleikkaus saa versot vuotamaan liikaa. Terttujen alut muodostuvat keskikesällä, jolloin tehdään hoitoleikkaus. Kasvava verso leikataan poikki muutaman tertun jälkeen. Oikea leikkauskohta on viimeisen kukkatertun jälkeisen lehden yläpuolelta. Lehti jätetään suojaamaan rypäleterttua, antamaan lisävoimaa ja kasvattamaan rypäleet suurikokoisiksi. Jos leikkausta ei tehdä, versojen pituuskasvu vain jatkuu, eivätkä rypäletertut ehdi kypsyä.

    Leikkauksen jälkeen viiniköynnöksen lehtihankoihin alkaa kasvamaan "varasversoja", jotka on hyvä poistaa kokonaan. Viiniköynnöksen annetaan kasvattaa vain kaksi 1-2 metriä pitkää versoa. Tällöin köynnös jaksaa tuottaa satoa, eikä ylimääräinen energia mene lehtien kasvattamiseen. Leikkaamatta jätetty köynnös tuottaa lukumääräisesti paljon terttuja, mutta ne jäävät pieniksi ja heikkolaatuisiksi. Leikkaamaton köynnös on myös alttiimpi harmaahomeelle ja härmälle kasvuston ollessa liian tiheä. Viiniköynnöksen terttuja kannattaa harventaa, jotta saadaan kypsiä viinirypäleitä. Sekä maassa että ruukussa kasvavien täysikasvuisten köynnösten annetaan kypsyttää enintään 15-20 rypäleterttua. Viiniköynnös ei tuota satoa ensimmäisenä kesänä. Vain talvehtineista rungoista lähtevä kasvusto muodostaa hedelmiä.

    TALVEHTIMINEN
    Latvialaiset ja venäläiset lajikkeet kuuluvat talvenkestävimpiin viiniköynnöksiin. Talvenaremmilla lajikkeilla kevyt talvisuojaus on tarpeen. Kasvuston voi suojata esim. pakkasharsolla, säkkikankaalla tai havuilla. Suojat asetellaan paikoilleen maan jäätymisen aikoihin ja poistetaan keväällä vasta maan sulamisen myötä. Ruukussa kasvanut viiniköynnös voidaan viedä kellariin tai muuhun kylmään tilaan talvehtimaan. Syksyllä tuleentumisen aikaan kastelua vähennetään niin, että talvehtimaan siirrettäessä kasvualusta on kuivahko. Liian märkä kasvualusta voi mädännyttää viiniköynnöksen juuriston. Varaston lämpötilan tulee olla mahdollisimman lähellä nollaa.