Ruokaparsa

(Asparagus officinalis)
 

KASVUPAIKKA: aurinkoinen

KASVUALUSTA: tuore, vettäläpäisevä, kalkittu, runsasmultainen hiekkamaa

ISTUTUSVÄLI: 40-60 cm

KORKEUS: 100-150 cm

KUKINTA: kesä-heinäkuu

KUKAN VÄRI: keltainen

SATO-AIKA: keväästä kesään

TALVENKESTÄVYYS: koko maa


Parsasta syödään nuoret verson päät. Versot voidaan kerätä joko maan alta valkeana, jolloin niihin ei ole ehtinyt muodostua lehtivihreää, tai maan päältä vihreänä, jolloin ne sisältävät enemmän rautaa ja karoteenia. Myöhemmin kesällä kehittyvät lehdet ja marjat eivät ole syöntikelpoisia. Marjojen poisto raakileina vahvistaa taimia, vaikkakin marjat ovat kypsyessään koristeellisia. Parsan lehdistö ja kasvutapa on kaunis ja se sopii hyvin myös puutarhan koristekasviksi. Sen oksia voi käyttää myös kukkakimpuissa. Varret voi jättää kauniiksi talventörröttäjiksi, mutta jos kasvitaudeista on ongelmia, lehdet kannattaa leikata tuleentumisen jälkeen syksyllä pois ja polttaa.

ISTUTUS
Parsan juurakot kannattaa istuttaa välittömästi mahdollisimman pian, koska juurakoiden kuivuminen hidastaa kasvuunlähtöä tai voi jopa estää sen. Jos juurakoita joudutaan varastoimaan, on säilytystilan oltava viileä ja juurakot on suojattava kuivumiselta. Kasvupaikka ei saa olla hallainen, varsinkaan keväisin. Parsa istutetaan hyvin kalkittuun, kuohkeaan, kivettömään ja multavaan hietamaahan aurinkoiselle paikalle, savimaassa se ei menesty. Maahan kannattaa sekoittaa esim. hevosenlantaa, kompostimultaa tai moniravinnelannoitetta. Sopiva istutusväli on 40-60 cm, riviväli 1-1,5 m ja istutussyvyys 15-30 cm. Vaon kaivaminen istutusta varten rivin suuntaisesti helpottaa istutustyötä. Jos halutaan valkeaa parsaa, taimet kannattaa istuttaa harjanteisiin, jotta sadonkorjuu olisi helpompaa. Myöhemmin viljelyn aikana on huolehdittava, että harjanne pysyy riittävän korkeana vaalean parsan tuottamista varten esim. multaamalla harjanteet aika ajoin. Parsan kasvupaikka kannattaa harkita tarkkaan, sillä siirtäminen häiritsee kasvua. Mikäli kasvupaikkaa tarvitsee jostain syystä vaihtaa, on varhainen kevät paras ajankohta.

SADONKORJUU
Kahtena ensimmäisenä vuonna parsapenkkiä vain kastellaan ja lannoitetaan. Monivuotisen viljelmän rikkaruohot on hyvä torjua heti. Sadonkorjuuaikaa on varhainen kevät aina kesäkuun puoleenväliin asti. Satoa tulisi kerätä vasta kolmantena vuotena, jotta parsan juurakko vahvistuisi, ja ensimmäisenä satovuonnakin vain 1-2 viikon ajan, jotteivät taimet rasitu liikaa. Gijnlim-lajikkeen satoa päästään korjaamaan jo vuoden kuluttua istutuksesta. Sen versot kerätään yleensä vihreinä. Valkean parsan sadonkorjuuseen ryhdytään, kun ensimmäiset versonkärjet huomataan maan pinnalla, kun taas vihreän parsan versoja aletaan kerätä, kun ne ovat kasvaneet yli 20 cm mittaisiksi. Valkea parsa korjataan veitsellä 20-30 cm syvyydeltä harjanteen sisältä. Vihreä parsa voidaan taittaa käsin maan pinnalta. Sato on korjattava vähintään joka toinen tai kolmas päivä, sillä versot kasvavat ja puutuvat nopeasti. Liian pitkiksi kasvaneet versot myös ehkäisevät uusien silmujen kasvuun puhkeamista.

SÄILYTYS JA VALMISTAMINEN
Tuoreet parsan versot säilyvät 1-2 viikkoa 1-2 °C:ssa korkeassa ilmankosteudessa ja jääkaapissa muutaman päivän vesilasissa. Ennen valmistusta versot kuoritaan ja niistä poistetaan suomut. Keittämistä tai höyryttämistä varten parsa kannattaa niputtaa astiaan pystyasentoon. Vihreät, ohuet parsat kypsyvät valkoisia nopeammin.