• Puulilja Olympic Torch

Puulilja Olympic Torch

(Lilium)

Tuotenro: 40302, Pakkauskoko: 5 kpl

Toimitusaika:

Hinta: 0,00 € 0

Ei tällä hetkellä myynnissä.

Suurikukkainen ja runsaskukintainen.
Puuliljat ovat trumpettililjan ja Oriental- eli idänliljan risteymiä. Kookkaiden sipulien ansiosta kukinnasta tulee uskomattoman runsas; yksi puuliljan sipuli voi tuottaa jopa 30 näyttävää kukkaa! Olympic Torch -lajikkeen silkinhohtoiset, roosansävyiset kukat ovat valtavat ja tuoksuvat.

Mahtavat puuliljat ovat parhaimmillaan esim. perennaryhmissä, seinän tai aidan edustalla tai suurissa ruukuissa. Vahva- ja tanakkavartisia puuliljoja ei tarvitse tukea. Vuosien myötä kasvustosta tulee pensasmainen.

Kukinta: elo-syyskuu
Kasvukorkeus: 100-150 cm
Kasvupaikka: aurinkoinen
Vyöhykkeille: I-V

Pakkaus sisältää 5 sipulia, sipulikoko 16/18.
 

Hoito-ohjeet

  • Liljat

    (Lilium spp.)

     

    KASVUALUSTA JA -PAIKKA

    Kasvualustaksi sopii tavallinen, kalkittu puutarhamulta. Mullan tulee olla kevyttä ja kuohkeaa, mielellään hyvin vettä läpäisevää. Jos käytetään raakaa turvetta, se on kalkittava n. 6-8 kg / m3 sekä lannoitettava turpeen peruslannoksella n. 1 kg/ m3 kohti. Valmis kompostimulta on myös hyvää liljoille. Liljojen kasvupaikan on hyvä olla aurinkoinen ja ilmava.


    ISTUTUS

    Sipulit istutetaan n. 10-20 cm syvyyteen sipulin koosta riippuen. Istutuspaikkaa kastellaan runsaasti istutuksen jälkeen parina kolmena päivänä. Sipulien istutusväli on sipulin koon mukaan n. 10-30 cm. Esimerkiksi puuliljojen suurikokoiset sipulit kannattaa istuttaa 20-30 cm välein. Matalat liljat sopivat istutettavaksi myös ruukkuun. Ruukussa olevat sipulit istutetaan talveksi maahan saamaan kylmäkäsittely, jolloin saadaan runsas kukinta myös seuraavana vuonna.


    HOITO JA LANNOITUS

    Liljat tarvitsevat hyvin vähän hoitoa. Lannoitteeksi sopivat kaikki puutarhan yleislannoitteet. Keväällä käytetään moniravinnelannoitteita ja syyskesällä typetöntä syyslannoitetta. Kukinnan jälkeen siemenkodat katkaistaan pois. Kukkavarret katkaistaan vasta sitten, kun ne ovat syksyllä tuleentuneet tai kun ne ovat ruskettuneet. Talvella liljapenkin päällä on hyvä olla lunta, sillä se on paras eriste pakkasta vastaan.

    Liljoja lisätään pääsipulin kylkeen kehittyvistä sivusipuleista. Varjo-, rusko- ja tiikerililjaa voi lisätä myös varren lehtihankoihin muodostuvista itusilmuista. Sipuleiden ylöskaivuu, lajittelu ja uudelleenistutus on parasta tehdä keväällä tai syksyllä.

    Liljat ovat pääsääntöisesti myrkyttömiä. Orkidealilja on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.


    TAUDIT JA TUHOLAISET

    Harmaahome voi aiheuttaa sateisina kesinä lehtiin ja nuppuihin ruskeita laikkuja. Tällöin kasvu heikkenee eivätkä nuput jaksa avautua. Harmaahometta voi torjua puutarha-alan tarvikeliikkeistä saatavilla torjunta-aineilla. Kirvoja liljoissa esiintyy harvoin. Niiden torjuntaan soveltuvat kaikki puutarhakasvien yleistorjunta-aineet.

    Luonnonvarainen liljakukko saattaa joinain vuosina löytää tiensä liljapenkkiin. Sitä voi torjua torjunta-aineruiskutuksilla. Torjunnassa on huomioitava, että torjunta-aine saadaan kohdistettua punaisten aikuisten kuoriaisten lisäksi tarkkaan kaikille kasvin pinnoille, myös lehtien alapinnoille ja hankoihin, missä liljakukon toukat lymyävät mustan limaisen ulosteen peitossa. Useimmiten tehokkain tapa vähentää liljakukkoja on poimia aikuiset kovakuoriaiset käsin liljoista.

Hoito-ohjeet

  • Liljat

    (Lilium spp.)

     

    KASVUALUSTA JA -PAIKKA

    Kasvualustaksi sopii tavallinen, kalkittu puutarhamulta. Mullan tulee olla kevyttä ja kuohkeaa, mielellään hyvin vettä läpäisevää. Jos käytetään raakaa turvetta, se on kalkittava n. 6-8 kg / m3 sekä lannoitettava turpeen peruslannoksella n. 1 kg/ m3 kohti. Valmis kompostimulta on myös hyvää liljoille. Liljojen kasvupaikan on hyvä olla aurinkoinen ja ilmava.


    ISTUTUS

    Sipulit istutetaan n. 10-20 cm syvyyteen sipulin koosta riippuen. Istutuspaikkaa kastellaan runsaasti istutuksen jälkeen parina kolmena päivänä. Sipulien istutusväli on sipulin koon mukaan n. 10-30 cm. Esimerkiksi puuliljojen suurikokoiset sipulit kannattaa istuttaa 20-30 cm välein. Matalat liljat sopivat istutettavaksi myös ruukkuun. Ruukussa olevat sipulit istutetaan talveksi maahan saamaan kylmäkäsittely, jolloin saadaan runsas kukinta myös seuraavana vuonna.


    HOITO JA LANNOITUS

    Liljat tarvitsevat hyvin vähän hoitoa. Lannoitteeksi sopivat kaikki puutarhan yleislannoitteet. Keväällä käytetään moniravinnelannoitteita ja syyskesällä typetöntä syyslannoitetta. Kukinnan jälkeen siemenkodat katkaistaan pois. Kukkavarret katkaistaan vasta sitten, kun ne ovat syksyllä tuleentuneet tai kun ne ovat ruskettuneet. Talvella liljapenkin päällä on hyvä olla lunta, sillä se on paras eriste pakkasta vastaan.

    Liljoja lisätään pääsipulin kylkeen kehittyvistä sivusipuleista. Varjo-, rusko- ja tiikerililjaa voi lisätä myös varren lehtihankoihin muodostuvista itusilmuista. Sipuleiden ylöskaivuu, lajittelu ja uudelleenistutus on parasta tehdä keväällä tai syksyllä.

    Liljat ovat pääsääntöisesti myrkyttömiä. Orkidealilja on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.


    TAUDIT JA TUHOLAISET

    Harmaahome voi aiheuttaa sateisina kesinä lehtiin ja nuppuihin ruskeita laikkuja. Tällöin kasvu heikkenee eivätkä nuput jaksa avautua. Harmaahometta voi torjua puutarha-alan tarvikeliikkeistä saatavilla torjunta-aineilla. Kirvoja liljoissa esiintyy harvoin. Niiden torjuntaan soveltuvat kaikki puutarhakasvien yleistorjunta-aineet.

    Luonnonvarainen liljakukko saattaa joinain vuosina löytää tiensä liljapenkkiin. Sitä voi torjua torjunta-aineruiskutuksilla. Torjunnassa on huomioitava, että torjunta-aine saadaan kohdistettua punaisten aikuisten kuoriaisten lisäksi tarkkaan kaikille kasvin pinnoille, myös lehtien alapinnoille ja hankoihin, missä liljakukon toukat lymyävät mustan limaisen ulosteen peitossa. Useimmiten tehokkain tapa vähentää liljakukkoja on poimia aikuiset kovakuoriaiset käsin liljoista.