Pilarikirsikka Sylvia

(Prunus avium, hedelmäpuut)

Tuotenro: 62504, Pakkauskoko: 1 kpl

Toimitusaika: alkaen huhtikuun puolivälissä

Hinta: 0,00 0

Ei tällä hetkellä myynnissä.

Kirsikkapuu terassille tai pienelle pihalle.
Kapeakasvuinen ja pylväsmäinen ´Sylvia´-makeakirsikka sopii erinomaisesti pieneen puutarhaan tai ruukkuun terassille ja parvekkeelle. Tuottaa tummanpunaisia ja suurehkoja, makean mehukkaita marjoja. ´Sylvia´ on osittain itsepölytteinen, mutta hyötyy toisen makeakirsikan ristipölytyksestä. Toimituskorkeus 50-70 cm ruukun pohjasta mitattuna.

Kukinta: kesäkuu
Satokausi: heinä-elokuu
Kasvukorkeus: 1,5 - 2,5 metriä
Kasvupaikka: aurinkoinen, suojainen
Vyöhykkeille: I-II

Pakkaus sisältää yhden taimen 9 cm ruukussa.

Tuotantomaa Hollanti.
 

Hoito-ohjeet

  • Kirsikka

    (Prunus spp.)
     

    KASVUPAIKKA: aurinkoinen

    KASVUALUSTA: tuore, kalkittu, vettäläpäisevä, hiekkapitoinen, runsasmultainen ja -ravinteinen

    ISTUTUSVÄLI: 3-4 metriä

    KORKEUS: 2-3 metriä

    KUKINTA: touko-kesäkuu lajikkeen mukaan

    KUKAN VÄRI: valkoinen

    SATO-AIKA: heinä-elokuu lajikkeen mukaan

    TALVENKESTÄVYYS: I-IV (V) lajikkeen mukaan
     

    Hapankirsikat (P. cerasus)  kasvavat enintään 5-8 metrin korkuisiksi puiksi. Hapankirsikat jaetaan kahteen ryhmään, vaaleisiin amarelleihin ja tummiin morelleihin. Makeakirsikat (P. avium) ovat suuri- ja usein tummamarjaisia sekä melko hapottomia. Niillä on suuret alaspäin riippuvat lehdet. Lisäksi niiden kukinta ja syysväri on yleensä näyttävämpi kuin hapankirsikoilla.

    KASVUPAIKKA JA ISTUTUS
    Kirsikat istutetaan lämpimän aurinkoiselle kasvupaikalle. Maa ei saa olla liian savista eikä liian karkeaa. Kirsikat kasvavat kuivillakin maalajeilla, mutta kuivuudesta kärsivien puiden hedelmät jäävät pienemmiksi. Istutuskuoppa kaivetaan niin suureksi, että juuret voivat levitä tasaisesti joka suuntaan. Kasvuunlähdön varmistamiseksi peruslannoitettuun kasvualustaan voi sekoittaa turvetta tai kompostimultaa. Kalkitus on tarpeen, jos maan pH on alle 6,5-7. Istutuksen yhteydessä kannattaa myös asettaa tukikepit paikoilleen. Istutuskuoppaan kannattaa lisätä reilusti vettä ennen sen täyttämistä. Maata tiivistetään kunnolla taimipaakun ympäriltä paakkua rikkomatta. Maanpinnan muotoileminen kevyesti kummulleen parantaa talvehtimista, kun liika vesi ei jää juuristolle.

    LANNOITUS JA LEIKKAUS
    Kirsikka ei tarvitse kovin paljon hoitoa kasvaessaan sopivalla paikalla. Keväällä lannoitteeksi sopivat typpivoittoiset lannoitteet, keskikesällä annetaan tarvittaessa hoitolannoitus moniravinnelannoitteilla ja heinä-elokuussa voidaan antaa typetön syyslannoitus. Liian voimakas typpilannoitus voi heikentää puun talvenkestävyyttä. Kirsikka pitää myös tuhkasta, jolla on maaperää kalkitseva vaikutus. Kirsikkapuut eivät vaadi paljon leikkausta ja vasta vanhempia puita tarvitsee leikata. Leikkaukset suositellaan tehtäväksi aikaisin kevättalvella ennen puun nestevirtauksen alkamista tai elokuussa kasvun hidastuttua. Puusta poistetaan latvuksen sisältä voimakkaasti ylöspäin kasvavat suuret oksat. Näin puusta saadaan sisältä avoin ja kasvun painopistettä jakautumaan sivuille päin. Myös alle puolen metrin korkeudelta rungosta lähtevät oksat ja juurivesat poistetaan. Tavoitteena on leveälatvuksinen, melko matala pikku puu, josta marjat ovat kätevästi poimittavissa ja tarvittaessa myös suojattavissa marjoja syöviltä linnuilta.

    TAUDIT JA TUHOLAISET
    Kirsikalla yleistä kasvuhäiriötä, kumivuotoa aikaansaavia toimia ovat mm. väärään aikaan tehty leikkaus, pakkasvaurio, hyönteisvioitus ja ravinteiden puute. Kasvin oman nesteen ulosvirtaaminen aiheuttaa aina puun heikkenemistä. Kosteina kesinä kirsikkaa saattaa vaivata kuivuvia versoja aiheuttava versotauti. Saastuneet kasvinosat kannattaa leikata pois ja hävittää huolellisesti. Haulitauti aiheuttaa lehtiin pyöreitä, ruskeanpunaisia laikkuja ja lopulta reikiä. Hyväkuntoinen puu kestää haulitaudin hyvin ja tuottaa satoa normaalisti. Kirsikan yleisintä tuholaista kirsikkakirvaa torjutaan ruiskuttamalla taimi ennen silmujen puhkeamista parafiiniöljyllä tai ennen kukintaa huolellisesti esim. pyretriinillä. Talveksi kirsikat kannattaa suojata myös jäniseläimiltä ja myyriltä verkoin ja rungonsuojuksin.

Osta myös

Valitse haluamasi tuotteet ja lisää Pilarikirsikka Sylvia ostoskoriin.

Hoito-ohjeet

  • Kirsikka

    (Prunus spp.)
     

    KASVUPAIKKA: aurinkoinen

    KASVUALUSTA: tuore, kalkittu, vettäläpäisevä, hiekkapitoinen, runsasmultainen ja -ravinteinen

    ISTUTUSVÄLI: 3-4 metriä

    KORKEUS: 2-3 metriä

    KUKINTA: touko-kesäkuu lajikkeen mukaan

    KUKAN VÄRI: valkoinen

    SATO-AIKA: heinä-elokuu lajikkeen mukaan

    TALVENKESTÄVYYS: I-IV (V) lajikkeen mukaan
     

    Hapankirsikat (P. cerasus)  kasvavat enintään 5-8 metrin korkuisiksi puiksi. Hapankirsikat jaetaan kahteen ryhmään, vaaleisiin amarelleihin ja tummiin morelleihin. Makeakirsikat (P. avium) ovat suuri- ja usein tummamarjaisia sekä melko hapottomia. Niillä on suuret alaspäin riippuvat lehdet. Lisäksi niiden kukinta ja syysväri on yleensä näyttävämpi kuin hapankirsikoilla.

    KASVUPAIKKA JA ISTUTUS
    Kirsikat istutetaan lämpimän aurinkoiselle kasvupaikalle. Maa ei saa olla liian savista eikä liian karkeaa. Kirsikat kasvavat kuivillakin maalajeilla, mutta kuivuudesta kärsivien puiden hedelmät jäävät pienemmiksi. Istutuskuoppa kaivetaan niin suureksi, että juuret voivat levitä tasaisesti joka suuntaan. Kasvuunlähdön varmistamiseksi peruslannoitettuun kasvualustaan voi sekoittaa turvetta tai kompostimultaa. Kalkitus on tarpeen, jos maan pH on alle 6,5-7. Istutuksen yhteydessä kannattaa myös asettaa tukikepit paikoilleen. Istutuskuoppaan kannattaa lisätä reilusti vettä ennen sen täyttämistä. Maata tiivistetään kunnolla taimipaakun ympäriltä paakkua rikkomatta. Maanpinnan muotoileminen kevyesti kummulleen parantaa talvehtimista, kun liika vesi ei jää juuristolle.

    LANNOITUS JA LEIKKAUS
    Kirsikka ei tarvitse kovin paljon hoitoa kasvaessaan sopivalla paikalla. Keväällä lannoitteeksi sopivat typpivoittoiset lannoitteet, keskikesällä annetaan tarvittaessa hoitolannoitus moniravinnelannoitteilla ja heinä-elokuussa voidaan antaa typetön syyslannoitus. Liian voimakas typpilannoitus voi heikentää puun talvenkestävyyttä. Kirsikka pitää myös tuhkasta, jolla on maaperää kalkitseva vaikutus. Kirsikkapuut eivät vaadi paljon leikkausta ja vasta vanhempia puita tarvitsee leikata. Leikkaukset suositellaan tehtäväksi aikaisin kevättalvella ennen puun nestevirtauksen alkamista tai elokuussa kasvun hidastuttua. Puusta poistetaan latvuksen sisältä voimakkaasti ylöspäin kasvavat suuret oksat. Näin puusta saadaan sisältä avoin ja kasvun painopistettä jakautumaan sivuille päin. Myös alle puolen metrin korkeudelta rungosta lähtevät oksat ja juurivesat poistetaan. Tavoitteena on leveälatvuksinen, melko matala pikku puu, josta marjat ovat kätevästi poimittavissa ja tarvittaessa myös suojattavissa marjoja syöviltä linnuilta.

    TAUDIT JA TUHOLAISET
    Kirsikalla yleistä kasvuhäiriötä, kumivuotoa aikaansaavia toimia ovat mm. väärään aikaan tehty leikkaus, pakkasvaurio, hyönteisvioitus ja ravinteiden puute. Kasvin oman nesteen ulosvirtaaminen aiheuttaa aina puun heikkenemistä. Kosteina kesinä kirsikkaa saattaa vaivata kuivuvia versoja aiheuttava versotauti. Saastuneet kasvinosat kannattaa leikata pois ja hävittää huolellisesti. Haulitauti aiheuttaa lehtiin pyöreitä, ruskeanpunaisia laikkuja ja lopulta reikiä. Hyväkuntoinen puu kestää haulitaudin hyvin ja tuottaa satoa normaalisti. Kirsikan yleisintä tuholaista kirsikkakirvaa torjutaan ruiskuttamalla taimi ennen silmujen puhkeamista parafiiniöljyllä tai ennen kukintaa huolellisesti esim. pyretriinillä. Talveksi kirsikat kannattaa suojata myös jäniseläimiltä ja myyriltä verkoin ja rungonsuojuksin.