Ei saatavilla
  • Pensasmustikka Flamingo
  • Pensasmustikka Flamingo

Pensasmustikka Flamingo

(Vaccinium Angustifolium-Ryhmä)

Tuotenro: 62486, Pakkauskoko: 1 kpl

Toimitusaika:

Hinta: 0,00 0

Ei tällä hetkellä myynnissä.

Huikean koristeellinen lehdistö!
Pensasmustikoiden maku on miedompi kuin metsämustikalla mutta hyvin herkullinen. Marjoilla on erinomaiset pakastusominaisuudet, eikä mehu värjää. Marjantuotanto alkaa muutaman vuoden ikäisenä. Värikäs Flamingo-lajike todella eroaa muista pensasmustikoista! Keväällä lehdet puhkeavat raikkaanvihreinä, muuttuen myöhemmin vaaleanroosan kirjomiksi. Syksyllä lehdistö saa loistavan punaisen ruskavärityksen. Vaaleansinertävät marjat ovat maukkaita ja koristeellisia. Itsepölytteinen lajike. Toimituskorkeus 10-20 cm.

Kukinta: touko-kesäkuu
Satokausi: elo-syyskuu
Kasvukorkeus: 60-80 cm
Kasvupaikka: aurinkoinen, puolivarjoinen
Vyöhykkeille: I-III

Pakkaus sisältää yhden taimen 9 cm ruukussa.

Tuotantomaa Hollanti.

Lue blogipostaukset Pensasmustikka hurmaa kotipuutarhassa ja Syysväriä puutarhaan
 

Hoito-ohjeet

  • Pensasmustikka

    (Vaccinium Corymbosum-Ryhmä ja V. Angustifolium-Ryhmä)


    KASVUPAIKKA: aurinkoinen, puolivarjoinen

    KASVUALUSTA: tuore, hapan, vettäläpäisevä, hiekka- ja savipitoinen, runsasmultainen, keskiravinteinen

    ISTUTUSVÄLI: 70-100 cm

    KORKEUS: 30-120 cm lajikkeen mukaan

    KUKINTA: touko-kesäkuu

    KUKAN VÄRI: valkoinen

    SATO-AIKA: elo-syyskuu lajikkeen mukaan

    TALVENKESTÄVYYS: I-VI lajikkeen mukaan

    Pensasmustikat alkavat tuottaa marjoja yleensä parin vuoden ikäisinä ja paras satokausi alkaa noin kuusivuotiaana. Eri lajikkeita suositellaan viljeltäväksi rinnakkain, koska ristipölytyksen on osoitettu lisäävän marjakokoa ja aikaistavan kypsymistä. Miedot, makeat marjat sisältävät runsaasti kaliumia, fosforia ja kalsiumia sekä A-, B- ja C-vitamiinia. Niiden mehu on kirkasta eikä tahraa. Marjat sopivat tuorekäyttöön sekä erityisen hyvin pakastettavaksi, koska ne säilyttävät sulaessaankin muotonsa eivätkä vuoda. Mustikkapensailla on myös koristearvoa kauniin punaisen syysvärinsä ansiosta.

    ISTUTUS
    Pensasmustikka viihtyy aurinkoisella, suojaisalla ja lämpimällä etelään tai länteen avautuvalla paikalla. Se kasvaa parhaiten kevyessä, multavassa, hiekan ja savensekaisessa maassa, joka läpäisee veden hyvin, mutta pysyy kuitenkin tuoreena. Maan oikea happamuustaso (pH 4,5-5,5) vaikuttaa ratkaisevasti mustikan kasvuun ja marjantuotantoon. Oikea pH-taso saadaan aikaiseksi esim. sekoittamalla kasvualustaan kalkitsematonta turvetta. Ennen taimien istuttamista maan tulee olla puhdas monivuotisista rikkakasveista ja se on kasteltava huolellisesti. Taimet istutetaan hiukan entistä istutuskohtaa syvemmälle, jotta juuripaakku ei pääse kuivumaan. Istutuksen jälkeen taimia kastellaan runsaasti ja säännöllisesti.

    HOITO
    Pensasmustikan lannoitustarve on vähäinen ja se lisääntyy vasta sadon runsastuessa. Lannoitteeksi sopii esim. havukasveille ja alppiruusuille tarkoitettu lannoite, joka ei sisällä kalsiumia. Pieni- ja matalajuurisena mustikka kärsii helposti kuivuudesta ja siksi riittävä kastelu on tärkeää, erityisesti istutuksen jälkeen ja kesän poutajaksoina. Kuivuus näkyy pienenä marjakokona ja lehtien varisemisena. Mustikkapensasta ei ole yleensä tarpeen leikata muuten kuin poistamalla talven jälkeen kuolleet ja vioittuneet versot.

Hoito-ohjeet

  • Pensasmustikka

    (Vaccinium Corymbosum-Ryhmä ja V. Angustifolium-Ryhmä)


    KASVUPAIKKA: aurinkoinen, puolivarjoinen

    KASVUALUSTA: tuore, hapan, vettäläpäisevä, hiekka- ja savipitoinen, runsasmultainen, keskiravinteinen

    ISTUTUSVÄLI: 70-100 cm

    KORKEUS: 30-120 cm lajikkeen mukaan

    KUKINTA: touko-kesäkuu

    KUKAN VÄRI: valkoinen

    SATO-AIKA: elo-syyskuu lajikkeen mukaan

    TALVENKESTÄVYYS: I-VI lajikkeen mukaan

    Pensasmustikat alkavat tuottaa marjoja yleensä parin vuoden ikäisinä ja paras satokausi alkaa noin kuusivuotiaana. Eri lajikkeita suositellaan viljeltäväksi rinnakkain, koska ristipölytyksen on osoitettu lisäävän marjakokoa ja aikaistavan kypsymistä. Miedot, makeat marjat sisältävät runsaasti kaliumia, fosforia ja kalsiumia sekä A-, B- ja C-vitamiinia. Niiden mehu on kirkasta eikä tahraa. Marjat sopivat tuorekäyttöön sekä erityisen hyvin pakastettavaksi, koska ne säilyttävät sulaessaankin muotonsa eivätkä vuoda. Mustikkapensailla on myös koristearvoa kauniin punaisen syysvärinsä ansiosta.

    ISTUTUS
    Pensasmustikka viihtyy aurinkoisella, suojaisalla ja lämpimällä etelään tai länteen avautuvalla paikalla. Se kasvaa parhaiten kevyessä, multavassa, hiekan ja savensekaisessa maassa, joka läpäisee veden hyvin, mutta pysyy kuitenkin tuoreena. Maan oikea happamuustaso (pH 4,5-5,5) vaikuttaa ratkaisevasti mustikan kasvuun ja marjantuotantoon. Oikea pH-taso saadaan aikaiseksi esim. sekoittamalla kasvualustaan kalkitsematonta turvetta. Ennen taimien istuttamista maan tulee olla puhdas monivuotisista rikkakasveista ja se on kasteltava huolellisesti. Taimet istutetaan hiukan entistä istutuskohtaa syvemmälle, jotta juuripaakku ei pääse kuivumaan. Istutuksen jälkeen taimia kastellaan runsaasti ja säännöllisesti.

    HOITO
    Pensasmustikan lannoitustarve on vähäinen ja se lisääntyy vasta sadon runsastuessa. Lannoitteeksi sopii esim. havukasveille ja alppiruusuille tarkoitettu lannoite, joka ei sisällä kalsiumia. Pieni- ja matalajuurisena mustikka kärsii helposti kuivuudesta ja siksi riittävä kastelu on tärkeää, erityisesti istutuksen jälkeen ja kesän poutajaksoina. Kuivuus näkyy pienenä marjakokona ja lehtien varisemisena. Mustikkapensasta ei ole yleensä tarpeen leikata muuten kuin poistamalla talven jälkeen kuolleet ja vioittuneet versot.