Pensasmustikka

(Vaccinium corymbosum ja V. Angustifolium-Ryhmä)

Pensasmustikat alkavat tuottaa marjoja parin vuoden ikäisinä ja paras satokausi alkaa noin kuusivuotiaana. 60-80 cm korkea pensas tuottaa satoa keskimäärin kolme litraa. Eri lajikkeita suositellaan viljeltäväksi rinnakkain, koska ristipölytyksen on osoitettu lisäävän marjakokoa ja aikaistavan kypsymistä. Miedot, makeat marjat sisältävät runsaasti kaliumia, fosforia ja kalsiumia sekä A-, B- ja C-vitamiinia. Niiden mehu on kirkasta eikä tahraa. Ne sopivat tuorekäyttöön sekä erityisen hyvin pakastettavaksi, koska marjat säilyttävät sulaessaankin muotonsa eivätkä vuoda. Mustikkapensailla on myös koristearvoa kauniin punaisen syysvärinsä ansiosta.

ISTUTUS

Pensasmustikka viihtyy aurinkoisella, suojaisalla ja lämpimällä etelään tai länteen avautuvalla paikalla. Se kasvaa parhaiten kevyessä, multavassa, hiekan ja savensekaisessa maassa, joka läpäisee veden hyvin, mutta pitää kuitenkin maan kosteana. Maan oikea happamuustaso (pH 4.5-5.5) vaikuttaa ratkaisevasti mustikan kasvuun ja marjantuotantoon. Oikea taso saadaan aikaan sekoittamalla istutuskuopan maahan kalkitsematonta turvetta. Ennen taimien istuttamista maan tulee olla puhdas monivuotisista rikkakasveista ja se on kasteltava huolellisesti. Taimet istutetaan hiukan entistä istutuskohtaa syvemmälle istutusvälin ollessa noin 70-100 cm. Istutuksen jälkeen taimia kastellaan runsaasti ja säännöllisesti.

HOITO

Pensasmustikan lannoitustarve on vähäinen ja se lisääntyy vasta sadon runsastuessa. Lannoitteeksi sopii esim. hapan alppiruusulannoite, joka ei sisällä kalsiumia. Pieni- ja matalajuurisena mustikka kärsii helposti kuivuudesta ja kastelu on tärkeää, erityisesti istutuksen jälkeen ja kesän poutajaksoina. Kuivuus näkyy pienenä marjakokona ja lehtien varisemisena. Mustikkapensasta ei ole yleensä tarpeen leikata muuten kuin poistamalla talven jälkeen kuolleet ja vioittuneet versot.