Pensasmustikka

(Vaccinium corymbosum ja V. Angustifolium-Ryhmä)


KASVUPAIKKA: aurinkoinen, puolivarjoinen

KASVUALUSTA: tuore, hapan, vettäläpäisevä, hiekka- ja savipitoinen, runsasmultainen, keskiravinteinen

ISTUTUSVÄLI: 70-100 cm

KORKEUS: 30-120 cm lajikkeen mukaan

KUKINTA: touko-kesäkuu

KUKAN VÄRI: valkoinen

SATO-AIKA: elo-syyskuu lajikkeen mukaan

TALVENKESTÄVYYS: I-VI lajikkeen mukaan

Pensasmustikat alkavat tuottaa marjoja yleensä parin vuoden ikäisinä ja paras satokausi alkaa noin kuusivuotiaana. Eri lajikkeita suositellaan viljeltäväksi rinnakkain, koska ristipölytyksen on osoitettu lisäävän marjakokoa ja aikaistavan kypsymistä. Miedot, makeat marjat sisältävät runsaasti kaliumia, fosforia ja kalsiumia sekä A-, B- ja C-vitamiinia. Niiden mehu on kirkasta eikä tahraa. Marjat sopivat tuorekäyttöön sekä erityisen hyvin pakastettavaksi, koska ne säilyttävät sulaessaankin muotonsa eivätkä vuoda. Mustikkapensailla on myös koristearvoa kauniin punaisen syysvärinsä ansiosta.

ISTUTUS
Pensasmustikka viihtyy aurinkoisella, suojaisalla ja lämpimällä etelään tai länteen avautuvalla paikalla. Se kasvaa parhaiten kevyessä, multavassa, hiekan ja savensekaisessa maassa, joka läpäisee veden hyvin, mutta pysyy kuitenkin tuoreena. Maan oikea happamuustaso (pH 4,5-5,5) vaikuttaa ratkaisevasti mustikan kasvuun ja marjantuotantoon. Oikea pH-taso saadaan aikaiseksi esim. sekoittamalla kasvualustaan kalkitsematonta turvetta. Ennen taimien istuttamista maan tulee olla puhdas monivuotisista rikkakasveista ja se on kasteltava huolellisesti. Taimet istutetaan hiukan entistä istutuskohtaa syvemmälle, jotta juuripaakku ei pääse kuivumaan. Istutuksen jälkeen taimia kastellaan runsaasti ja säännöllisesti.

HOITO
Pensasmustikan lannoitustarve on vähäinen ja se lisääntyy vasta sadon runsastuessa. Lannoitteeksi sopii esim. havukasveille ja alppiruusuille tarkoitettu lannoite, joka ei sisällä kalsiumia. Pieni- ja matalajuurisena mustikka kärsii helposti kuivuudesta ja siksi riittävä kastelu on tärkeää, erityisesti istutuksen jälkeen ja kesän poutajaksoina. Kuivuus näkyy pienenä marjakokona ja lehtien varisemisena. Mustikkapensasta ei ole yleensä tarpeen leikata muuten kuin poistamalla talven jälkeen kuolleet ja vioittuneet versot.