Uutta
  • Pellavalilja

Pellavalilja

(Lilium pumilum)

Tuotenro: 40378, Pakkauskoko: 3 kpl

Toimitusaika: alkaen huhtikuun puolivälissä

Hinta: 12,95 1295
Määrä:
Harvoin tarjolla oleva ihanuus!
Pellavaliljalla on loistavan oranssinpunaiset, yleensä täplättömät kukat. Terälehdet kaartuvat tiikerililjojen tapaan viehättävästi ylöspäin.
Sirot lehdet ovat heinämäisen kapeat. Uskomattoman kaunis esim. hopealehtisten kasvien rinnalla! Sopii erinomaisesti kivikkopuutarhaan ja vettäläpäisevään maahan kukkapenkkiin. Pellavalilja kylväytyy itsestään ja usein siementaimet kukkivat jo seuraavana vuonna.

HELPPOHOITOINEN PERHOSKASVI

Kukinta: heinä-elokuu
Kasvukorkeus: 60-70 cm
Kasvupaikka: aurinkoinen, puolivarjoinen
Talvenkesto: koko maa

Pakkaus sisältää 3 sipulia, sipulikoko 10/12 - 12/14.

Tuotantomaa Hollanti.
 

Hoito-ohjeet

  • Liljat

    (Lilium spp.)

     

    KASVUALUSTA JA -PAIKKA

    Kasvualustaksi sopii tavallinen, kalkittu puutarhamulta. Mullan tulee olla kevyttä ja kuohkeaa, mielellään hyvin vettä läpäisevää. Jos käytetään raakaa turvetta, se on kalkittava n. 6-8 kg / m3 sekä lannoitettava turpeen peruslannoksella n. 1 kg/ m3 kohti. Valmis kompostimulta on myös hyvää liljoille. Liljojen kasvupaikan on hyvä olla aurinkoinen ja ilmava.


    ISTUTUS

    Sipulit istutetaan n. 10-20 cm syvyyteen sipulin koosta riippuen. Istutuspaikkaa kastellaan runsaasti istutuksen jälkeen parina kolmena päivänä. Sipulien istutusväli on sipulin koon mukaan n. 10-30 cm. Esimerkiksi puuliljojen suurikokoiset sipulit kannattaa istuttaa 20-30 cm välein. Matalat liljat sopivat istutettavaksi myös ruukkuun. Ruukussa olevat sipulit istutetaan talveksi maahan saamaan kylmäkäsittely, jolloin saadaan runsas kukinta myös seuraavana vuonna.


    HOITO JA LANNOITUS

    Liljat tarvitsevat hyvin vähän hoitoa. Lannoitteeksi sopivat kaikki puutarhan yleislannoitteet. Keväällä käytetään moniravinnelannoitteita ja syyskesällä typetöntä syyslannoitetta. Kukinnan jälkeen siemenkodat katkaistaan pois. Kukkavarret katkaistaan vasta sitten, kun ne ovat syksyllä tuleentuneet tai kun ne ovat ruskettuneet. Talvella liljapenkin päällä on hyvä olla lunta, sillä se on paras eriste pakkasta vastaan.

    Liljoja lisätään pääsipulin kylkeen kehittyvistä sivusipuleista. Varjo-, rusko- ja tiikerililjaa voi lisätä myös varren lehtihankoihin muodostuvista itusilmuista. Sipuleiden ylöskaivuu, lajittelu ja uudelleenistutus on parasta tehdä keväällä tai syksyllä.

    Liljat ovat pääsääntöisesti myrkyttömiä. Orkidealilja on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.


    TAUDIT JA TUHOLAISET

    Harmaahome voi aiheuttaa sateisina kesinä lehtiin ja nuppuihin ruskeita laikkuja. Tällöin kasvu heikkenee eivätkä nuput jaksa avautua. Harmaahometta voi torjua puutarha-alan tarvikeliikkeistä saatavilla torjunta-aineilla. Kirvoja liljoissa esiintyy harvoin. Niiden torjuntaan soveltuvat kaikki puutarhakasvien yleistorjunta-aineet.

    Luonnonvarainen liljakukko saattaa joinain vuosina löytää tiensä liljapenkkiin. Sitä voi torjua torjunta-aineruiskutuksilla. Torjunnassa on huomioitava, että torjunta-aine saadaan kohdistettua punaisten aikuisten kuoriaisten lisäksi tarkkaan kaikille kasvin pinnoille, myös lehtien alapinnoille ja hankoihin, missä liljakukon toukat lymyävät mustan limaisen ulosteen peitossa. Useimmiten tehokkain tapa vähentää liljakukkoja on poimia aikuiset kovakuoriaiset käsin liljoista.

Osta myös

Valitse haluamasi tuotteet ja lisää Pellavalilja ostoskoriin.

Hoito-ohjeet

  • Liljat

    (Lilium spp.)

     

    KASVUALUSTA JA -PAIKKA

    Kasvualustaksi sopii tavallinen, kalkittu puutarhamulta. Mullan tulee olla kevyttä ja kuohkeaa, mielellään hyvin vettä läpäisevää. Jos käytetään raakaa turvetta, se on kalkittava n. 6-8 kg / m3 sekä lannoitettava turpeen peruslannoksella n. 1 kg/ m3 kohti. Valmis kompostimulta on myös hyvää liljoille. Liljojen kasvupaikan on hyvä olla aurinkoinen ja ilmava.


    ISTUTUS

    Sipulit istutetaan n. 10-20 cm syvyyteen sipulin koosta riippuen. Istutuspaikkaa kastellaan runsaasti istutuksen jälkeen parina kolmena päivänä. Sipulien istutusväli on sipulin koon mukaan n. 10-30 cm. Esimerkiksi puuliljojen suurikokoiset sipulit kannattaa istuttaa 20-30 cm välein. Matalat liljat sopivat istutettavaksi myös ruukkuun. Ruukussa olevat sipulit istutetaan talveksi maahan saamaan kylmäkäsittely, jolloin saadaan runsas kukinta myös seuraavana vuonna.


    HOITO JA LANNOITUS

    Liljat tarvitsevat hyvin vähän hoitoa. Lannoitteeksi sopivat kaikki puutarhan yleislannoitteet. Keväällä käytetään moniravinnelannoitteita ja syyskesällä typetöntä syyslannoitetta. Kukinnan jälkeen siemenkodat katkaistaan pois. Kukkavarret katkaistaan vasta sitten, kun ne ovat syksyllä tuleentuneet tai kun ne ovat ruskettuneet. Talvella liljapenkin päällä on hyvä olla lunta, sillä se on paras eriste pakkasta vastaan.

    Liljoja lisätään pääsipulin kylkeen kehittyvistä sivusipuleista. Varjo-, rusko- ja tiikerililjaa voi lisätä myös varren lehtihankoihin muodostuvista itusilmuista. Sipuleiden ylöskaivuu, lajittelu ja uudelleenistutus on parasta tehdä keväällä tai syksyllä.

    Liljat ovat pääsääntöisesti myrkyttömiä. Orkidealilja on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.


    TAUDIT JA TUHOLAISET

    Harmaahome voi aiheuttaa sateisina kesinä lehtiin ja nuppuihin ruskeita laikkuja. Tällöin kasvu heikkenee eivätkä nuput jaksa avautua. Harmaahometta voi torjua puutarha-alan tarvikeliikkeistä saatavilla torjunta-aineilla. Kirvoja liljoissa esiintyy harvoin. Niiden torjuntaan soveltuvat kaikki puutarhakasvien yleistorjunta-aineet.

    Luonnonvarainen liljakukko saattaa joinain vuosina löytää tiensä liljapenkkiin. Sitä voi torjua torjunta-aineruiskutuksilla. Torjunnassa on huomioitava, että torjunta-aine saadaan kohdistettua punaisten aikuisten kuoriaisten lisäksi tarkkaan kaikille kasvin pinnoille, myös lehtien alapinnoille ja hankoihin, missä liljakukon toukat lymyävät mustan limaisen ulosteen peitossa. Useimmiten tehokkain tapa vähentää liljakukkoja on poimia aikuiset kovakuoriaiset käsin liljoista.