Mustaherukka Melalahti

(Ribes nigrum)

Tuotenro: 62185, Pakkauskoko: 1 kpl

Toimitusaika: alkaen huhtikuun lopulla.

Hinta: 0,00

Ei tällä hetkellä myynnissä.

Kestävä lajike pohjoiseenkin.
Mustaherukan marjat sisältävät paljon esim. C-vitamiinia, joka säilyy hyvin keitettäessä. Marjojen lisäksi myös lehdet sopivat hyötykäyttöön mm. säilöntäliemien ja juomien mausteeksi. Kainuusta löydetty ´Melalahti´ on erittäin talvenkestävä. Sen marjat ovat makeita, suuria ja sato aikainen. Pensas on härmänkestävä ja pystykasvuisten versojen vuoksi sitä joudutaan leikkaamaan vain vähän. Toimituskorkeus 30-50 cm.

HELPPOHOITOINEN

Kukinta: toukokuu
Satokausi: elokuu
Kasvukorkeus: 120-150 cm
Kasvupaikka: aurinkoinen
Vyöhykkeille: I-VII

Pakkaus sisältää yhden 3 litran astiataimen.

 

Hoito ohjeet

  • Musta- ja viherherukka

    MUSTA- JA VIHERHERUKKA 

    (Ribes nigrum)

     

    Mustaherukka sisältää paljon C-vitamiinia, joka säilyy hyvin myös keitettäessä. Marjojen lisäksi myös mustaherukan lehdet sopivat hyötykäyttöön mm. säilöntäliemien ja juomien mausteeksi.

    Viherherukka on mustaherukan muunnos, jolta puuttuu mustaherukan väripigmentti. Se on syntynyt itsestään siten, että mustaherukan kukka on pölyttynyt omalla siitepölyllään. Marjat maistuvat mustaherukalle, mutta ovat makeampia ja miedompia. Marjat ovat kypsinäkin vihreitä, joten linnut jättävät ne yleensä rauhaan. Marjat sopivat parhaiten tuorekäyttöön, hilloiksi ja viiniksi.

    Kotimainen 'Marski' on erittäin pystykasvuinen mustaherukka, joten sopii hyvin aidanteeksikin. Aromikkaat marjat ja härmänkestävä. Talvehtii vyöhykkeillä I-V.

    ´Melalahti´-mustaherukka on kotimainen kainuusta löydetty pystykasvuinen, härmänkestävä ja vähäistä leikkausta vaativa lajike. Erittäin talvenkestävä. Marjat ovat makeita, suuria ja sato on aikainen. Menestyy vyöhykkeillä I-VII.

    Kotimainen ´Mortti´-mustaherukka on pystykasvuinen, härmänkestävä ja satoisa lajike. Marjat ovat suuret, happoiset ja paksukuoriset eivätkä ne varise helposti. Menestyy vyöhykkeillä I-IV.

    Suurimarjainen ja kotimainen ´Pohjan Jätti´ on satoisa ja melko pystykasvuinen. Marjat ovat voimakkaan aromikkaat. Härmänkestävä lajike, joka talvehtii vyöhykkeillä I-IV (V).

    Ruotsalainen ´Öjebyn´-mustaherukka on melko pysty- ja reheväkaskasvuinen sekä lamoavaversoinen. Suuret, makeanmaukkaat marjat eivät varise kovin herkästi. Härmänkestävä lajike menestyy vyöhykkeillä I-V (VI).

    Viherherukkalajikkeista kotimaiset 'Venny' ja 'Vertti' kasvavat n. metrin korkuisiksi ja tuottavat satoa elokuussa. Lajikkeet ovat pysty- ja tanakkaversoisia. 'Venny' talvehtii vyöhykkeillä I-IV (V), 'Vertti' vyöhykkeillä I-V.

    Suomalainen 'Vilma' on suuri- ja makeamarjainen viherherukka. Runsassatoinen ja pystyversoinen lajike. Menestyy vyöhykkeillä I–IV(V).

    ISTUTUS

    Musta- ja viherherukka ovat kiitollisia kasveja ja ne pärjäävät jopa savipitoisessa maassa. Hyvin menestyäkseen ja marjoakseen ne kuitenkin vaativat runsasmultaisen, kuohkean puutarhamaan. Taimelle kaivetaan noin 50 cm syvä ja leveä istutuskuoppa. Taimi istutetaan noin 5 cm entistä kasvusyvyyttä syvemmälle ja kastellaan hyvin. Istutusväli on noin 1,5 - 2 m. Astiataimia ei tarvitse leikata istutuksen yhteydessä, mutta leikkaus 15-20 cm korkeudelta edistää juurtumista ja haaroittumista. Istutettaessa syksyllä leikkaaminen jätetään mieluiten kevääseen.

    HOITO

    Rikkaruohot poistetaan pensaan juurelta. Juurelle on hyvä lisätä istutuksen yhteydessä esim. kuorihaketta katteeksi. Kasvukaudella voidaan lannoittaa moniravinnelannoitteilla ja syksyllä vähätyppisillä syyslannoitteilla. Täysikasvuiset herukkapensaat pärjäävät melko vähäisellä lannoittamisella. Nuorille pensaille lannoittaminen on tärkeämpää, etenkin jos versokasvu näyttää alussa heikolta.

    LEIKKAUS

    Ensimmäisinä vuosina riittää, kun poistetaan katkenneet tai muuten vioittuneet ja lamoavat versot. Versot poistetaan kokonaan maata myöten. Parhaiten satoa tuottavat 2-4-vuotiaat versot jonka jälkeen ne alkavat usein tummua, jäkälöityä ja kaljuuntua. Tällaiset 5-6-vuotiaat ja vanhemmat versot voidaan poistaa kokonaan.

    Pensaat voidaan leikata joko syksyllä tai keväällä. Syysleikkaus tehdään sadonkorjuun jälkeen melko varhain, jotta leikkauspinnat ehtivät parantua ennen talven tuloa. Kevätleikkaus tehdään ennen silmujen puhkeamista.

Hoito ohjeet

  • Musta- ja viherherukka

    MUSTA- JA VIHERHERUKKA 

    (Ribes nigrum)

     

    Mustaherukka sisältää paljon C-vitamiinia, joka säilyy hyvin myös keitettäessä. Marjojen lisäksi myös mustaherukan lehdet sopivat hyötykäyttöön mm. säilöntäliemien ja juomien mausteeksi.

    Viherherukka on mustaherukan muunnos, jolta puuttuu mustaherukan väripigmentti. Se on syntynyt itsestään siten, että mustaherukan kukka on pölyttynyt omalla siitepölyllään. Marjat maistuvat mustaherukalle, mutta ovat makeampia ja miedompia. Marjat ovat kypsinäkin vihreitä, joten linnut jättävät ne yleensä rauhaan. Marjat sopivat parhaiten tuorekäyttöön, hilloiksi ja viiniksi.

    Kotimainen 'Marski' on erittäin pystykasvuinen mustaherukka, joten sopii hyvin aidanteeksikin. Aromikkaat marjat ja härmänkestävä. Talvehtii vyöhykkeillä I-V.

    ´Melalahti´-mustaherukka on kotimainen kainuusta löydetty pystykasvuinen, härmänkestävä ja vähäistä leikkausta vaativa lajike. Erittäin talvenkestävä. Marjat ovat makeita, suuria ja sato on aikainen. Menestyy vyöhykkeillä I-VII.

    Kotimainen ´Mortti´-mustaherukka on pystykasvuinen, härmänkestävä ja satoisa lajike. Marjat ovat suuret, happoiset ja paksukuoriset eivätkä ne varise helposti. Menestyy vyöhykkeillä I-IV.

    Suurimarjainen ja kotimainen ´Pohjan Jätti´ on satoisa ja melko pystykasvuinen. Marjat ovat voimakkaan aromikkaat. Härmänkestävä lajike, joka talvehtii vyöhykkeillä I-IV (V).

    Ruotsalainen ´Öjebyn´-mustaherukka on melko pysty- ja reheväkaskasvuinen sekä lamoavaversoinen. Suuret, makeanmaukkaat marjat eivät varise kovin herkästi. Härmänkestävä lajike menestyy vyöhykkeillä I-V (VI).

    Viherherukkalajikkeista kotimaiset 'Venny' ja 'Vertti' kasvavat n. metrin korkuisiksi ja tuottavat satoa elokuussa. Lajikkeet ovat pysty- ja tanakkaversoisia. 'Venny' talvehtii vyöhykkeillä I-IV (V), 'Vertti' vyöhykkeillä I-V.

    Suomalainen 'Vilma' on suuri- ja makeamarjainen viherherukka. Runsassatoinen ja pystyversoinen lajike. Menestyy vyöhykkeillä I–IV(V).

    ISTUTUS

    Musta- ja viherherukka ovat kiitollisia kasveja ja ne pärjäävät jopa savipitoisessa maassa. Hyvin menestyäkseen ja marjoakseen ne kuitenkin vaativat runsasmultaisen, kuohkean puutarhamaan. Taimelle kaivetaan noin 50 cm syvä ja leveä istutuskuoppa. Taimi istutetaan noin 5 cm entistä kasvusyvyyttä syvemmälle ja kastellaan hyvin. Istutusväli on noin 1,5 - 2 m. Astiataimia ei tarvitse leikata istutuksen yhteydessä, mutta leikkaus 15-20 cm korkeudelta edistää juurtumista ja haaroittumista. Istutettaessa syksyllä leikkaaminen jätetään mieluiten kevääseen.

    HOITO

    Rikkaruohot poistetaan pensaan juurelta. Juurelle on hyvä lisätä istutuksen yhteydessä esim. kuorihaketta katteeksi. Kasvukaudella voidaan lannoittaa moniravinnelannoitteilla ja syksyllä vähätyppisillä syyslannoitteilla. Täysikasvuiset herukkapensaat pärjäävät melko vähäisellä lannoittamisella. Nuorille pensaille lannoittaminen on tärkeämpää, etenkin jos versokasvu näyttää alussa heikolta.

    LEIKKAUS

    Ensimmäisinä vuosina riittää, kun poistetaan katkenneet tai muuten vioittuneet ja lamoavat versot. Versot poistetaan kokonaan maata myöten. Parhaiten satoa tuottavat 2-4-vuotiaat versot jonka jälkeen ne alkavat usein tummua, jäkälöityä ja kaljuuntua. Tällaiset 5-6-vuotiaat ja vanhemmat versot voidaan poistaa kokonaan.

    Pensaat voidaan leikata joko syksyllä tai keväällä. Syysleikkaus tehdään sadonkorjuun jälkeen melko varhain, jotta leikkauspinnat ehtivät parantua ennen talven tuloa. Kevätleikkaus tehdään ennen silmujen puhkeamista.