Miten hoidan nurmikkoa?
Kalkitus ja lannoitus
Nurmikko tarvitsee maan luontaisen happamoitumisen vuoksi kalkkilisäyksen muutaman vuoden välein. Ylläpitokalkitus on parasta antaa keväällä tai syksyllä jolloin maa on kostea. Näin kalkki imeytyy nopeasti neutraloimaan maata. Sopiva kalkkimäärä on esimerkiksi rakeista kalkkia 10 kg aarille parin kolmen vuoden välein. Nurmikolle voi antaa kevätlannoituksen antamaan kasvulle potkua, myöhemmin kesällä hoitolannoituksen ja syksyllä talveen valmistavan syyslannoituksen. Markkinoilla on nurmikolle omia lannoitteita, mutta yleislannoitteet käyvät yhtä hyvin.
Ilmastointi
Joskus nurmikon kasvu on heikkoa, maa on tiivistynyttä ja kasvaa sammalta. Yleensä maa on myös happamoitunut liikaa. Tällöin nurmikko ilmastoidaan esimerkiksi pitkäpiikkisellä talikolla, ilmastointikengillä tai erityisellä ilmastointikoneella. Syntyneisiin ilmareikiin on hyvä haravoida karkeaa hiekkaa hapensaannin varmistamiseksi. Kalkitus estää sammaleiden kasvua ja edistää juuriston ravinteiden ottoa.
Paikkauskylvöt
Kesän kuivuuden tai talven pakkasvioitusten takia nurmikolle joutuu joskus tekemään paikkauskylvöjä. Paikattavan kohdan maa rikotaan talikolla ja kohtaan lisätään uutta multaa, joka tasoitetaan ja tiivistetään hyvin. Siemenet kylvetään maahan ja sekoitetaan multaan noin senttimerin syvyyteen. Lopuksi kylvös kastellaan ja pintaa painellaan kevyesti. Kun siemenet itävät ja versot aloittavat kasvunsa, kastelusta huolehditaan, jotteivät herkät ruohontaimet pääse kuivumaan. Joskus kovin kärsinyt nurmikko on parasta vaihtaa kokonaan uuteen. Vanha kasvualusta nurmikoineen kuoritaan pois, tilalle tuodaan uusi kasvualusta, joka kalkitaan ja lannoitetaan ja siemenet kylvetään. Uusi nurmikko ajetaan ensimmäisen kerran kun ruoho on noin 10-senttistä.
Kesäkuussa nurmikkoa leikataan kasvun mukaan kerran viikossa. Mahdollinen lisälannoitus annetaan kuun lopulla tai heinäkuun puolella. Myös paikkauskylvöjä ehtii vielä tehdä. Heinäkuussa huolehditaan riittävästä kastelusta, mikäli vettä ei saada luontaisesti. Helteillä nurmikko jätetään hiukan pidemmäksi, jotta se selviäisi kuivuuden rasituksista paremmin.
Elokuussa on suositeltavaa antaa talvenkestoa parantava ja seuraavan kesän kasvua parantava syyslannoitus. Syys-lokakuussa ehtii vielä tehdä paikkakylvöjä tai kylvää vaikka uuden nurmikentän. Syksyn sateet edesauttavat siemenien itämistä. Ilmastoinnin ehtii tehdä syksylläkin. Nurmikko jätetään nyt leikattaessa hieman pidemmäksi kuin kesällä. Kun kasvu alkaa hiljalleen pysähtyä, ruohonleikkurin terä säädetään jälleen matalammalle. Sopiva talvehtimispituus on noin 4-5 cm. Syksyn viimeiset lehdet voi halutessaan silputa ruohonleikkurilla nurmikolle maatumaan. Kovin paksua lehtikerrosta ei kannata jättää, jottei nurmikko kärsisi hapenpuutteesta.
Talvella on hyvä käydä tarkkailemassa nurmikkoa, ettei siinä ole painaumia, joihin lumi kerääntyy ja vesi jäätyy. Jäätyminen aiheuttaa jääpoltetta, mikä johtuu nurmikon juuriston hapenpuutteesta ja kasvusto menehtyy siltä kohdin.
Kun nurmikko on kuivunut talvikosteudesta keväällä, kuolleen massan, kuten heinäjätteen ja lehtien, haravointi virkistää talvehtinutta nurmikkoa. Hapen ja valon saanti lisääntyy, mikä kiihdyttää kasvun alkua. Tarvittaessa ilmastus tehdään ennen kevätlannoitusta. Nurmikolle tehdään paikkauskylvöjä, mikäli edellisen kesän helteet tai talvi on jättänyt nurmelle ikäviä laikkuja. Nurmi kalkitaan tarvittaessa.
Nurmikko tarvitsee maan luontaisen happamoitumisen vuoksi kalkkilisäyksen muutaman vuoden välein. Ylläpitokalkitus on parasta antaa keväällä tai syksyllä jolloin maa on kostea. Näin kalkki imeytyy nopeasti neutraloimaan maata. Sopiva kalkkimäärä on esimerkiksi rakeista kalkkia 10 kg aarille parin kolmen vuoden välein. Nurmikolle voi antaa kevätlannoituksen antamaan kasvulle potkua, myöhemmin kesällä hoitolannoituksen ja syksyllä talveen valmistavan syyslannoituksen. Markkinoilla on nurmikolle omia lannoitteita, mutta yleislannoitteet käyvät yhtä hyvin.
Ilmastointi
Joskus nurmikon kasvu on heikkoa, maa on tiivistynyttä ja kasvaa sammalta. Yleensä maa on myös happamoitunut liikaa. Tällöin nurmikko ilmastoidaan esimerkiksi pitkäpiikkisellä talikolla, ilmastointikengillä tai erityisellä ilmastointikoneella. Syntyneisiin ilmareikiin on hyvä haravoida karkeaa hiekkaa hapensaannin varmistamiseksi. Kalkitus estää sammaleiden kasvua ja edistää juuriston ravinteiden ottoa.
Paikkauskylvöt
Kesän kuivuuden tai talven pakkasvioitusten takia nurmikolle joutuu joskus tekemään paikkauskylvöjä. Paikattavan kohdan maa rikotaan talikolla ja kohtaan lisätään uutta multaa, joka tasoitetaan ja tiivistetään hyvin. Siemenet kylvetään maahan ja sekoitetaan multaan noin senttimerin syvyyteen. Lopuksi kylvös kastellaan ja pintaa painellaan kevyesti. Kun siemenet itävät ja versot aloittavat kasvunsa, kastelusta huolehditaan, jotteivät herkät ruohontaimet pääse kuivumaan. Joskus kovin kärsinyt nurmikko on parasta vaihtaa kokonaan uuteen. Vanha kasvualusta nurmikoineen kuoritaan pois, tilalle tuodaan uusi kasvualusta, joka kalkitaan ja lannoitetaan ja siemenet kylvetään. Uusi nurmikko ajetaan ensimmäisen kerran kun ruoho on noin 10-senttistä.
Kesäkuussa nurmikkoa leikataan kasvun mukaan kerran viikossa. Mahdollinen lisälannoitus annetaan kuun lopulla tai heinäkuun puolella. Myös paikkauskylvöjä ehtii vielä tehdä. Heinäkuussa huolehditaan riittävästä kastelusta, mikäli vettä ei saada luontaisesti. Helteillä nurmikko jätetään hiukan pidemmäksi, jotta se selviäisi kuivuuden rasituksista paremmin.
Elokuussa on suositeltavaa antaa talvenkestoa parantava ja seuraavan kesän kasvua parantava syyslannoitus. Syys-lokakuussa ehtii vielä tehdä paikkakylvöjä tai kylvää vaikka uuden nurmikentän. Syksyn sateet edesauttavat siemenien itämistä. Ilmastoinnin ehtii tehdä syksylläkin. Nurmikko jätetään nyt leikattaessa hieman pidemmäksi kuin kesällä. Kun kasvu alkaa hiljalleen pysähtyä, ruohonleikkurin terä säädetään jälleen matalammalle. Sopiva talvehtimispituus on noin 4-5 cm. Syksyn viimeiset lehdet voi halutessaan silputa ruohonleikkurilla nurmikolle maatumaan. Kovin paksua lehtikerrosta ei kannata jättää, jottei nurmikko kärsisi hapenpuutteesta.
Talvella on hyvä käydä tarkkailemassa nurmikkoa, ettei siinä ole painaumia, joihin lumi kerääntyy ja vesi jäätyy. Jäätyminen aiheuttaa jääpoltetta, mikä johtuu nurmikon juuriston hapenpuutteesta ja kasvusto menehtyy siltä kohdin.
Kun nurmikko on kuivunut talvikosteudesta keväällä, kuolleen massan, kuten heinäjätteen ja lehtien, haravointi virkistää talvehtinutta nurmikkoa. Hapen ja valon saanti lisääntyy, mikä kiihdyttää kasvun alkua. Tarvittaessa ilmastus tehdään ennen kevätlannoitusta. Nurmikolle tehdään paikkauskylvöjä, mikäli edellisen kesän helteet tai talvi on jättänyt nurmelle ikäviä laikkuja. Nurmi kalkitaan tarvittaessa.
Viherpeukalot.fi © 2023
Powered by