Miksi kalkitseminen on tärkeätä? Kuinka lähekkäin voi istuttaa kalkkia suosivia ja karttavia kasveja?

Happamuutta mitataan ja ilmaistaan pH-asteikolla, jossa 7 on neutraali, alle 7 hapan ja yli 7 emäksinen. Suomen maaperä on luontaisesti hapan, pH on yleisesti alle 6. Sateet happamoittavat sitä entisestään. Maaperää kalkitaan pH:n nostamiseksi. Kalkitseminen vapauttaa maan ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Kalkitsemisella on myös maan rakenteeseen edullinen vaikutus; kalkittuun maahan muodostuu yleensä kuohkeampi mururakenne. 

Useimmat puutarhakasvit menestyvät lievästi happamassa eli kalkitussa maassa, jonka pH on 6-6,5. Myös maan hyödylliset pieneliöt, kuten bakteerit ja sienet hyötyvät kohonneesta pH:sta.

Kalkki ei kulje maassa kuten ravinteet, joten kalkin suosijoita ja karttajia voi istuttaa melko lähekkäin. Kalkkia levittäessä runsaasti voi kuitenkin tietoisesti välttää alueita joihin on istutettu happamemmassa maassa viihtyviä kasveja (esim. hortensiat, pensasmustikat, alppiruusut ja atsaleat). Toisaalta, myös happaman maan kasvien kasvualustassa tulee olla jonkin verran kalkkia, joten niiden kohtuullinen kalkitseminen ei ole ollenkaan pahitteeksi.