Viiniköynnös Rusbol
Tieteellinen nimi: Vitis Labruscana-Ryhmä
Toimitus
Suomessakin on mahdollista kasvattaa viiniköynnöksiä ja saada niistä runsasta satoa. Siemenettömät lajikkeet ovat suosittuja, sillä niitä on miellyttävä syödä sellaisenaan. 'Rusbol' kuuluu siemenettömiin viiniköynnöksiin ja se kasvattaa suuret tertut täynnä kellanvihreitä makean mehukkaita rypäleitä. Menestyy ulkona suojaisen lämpimällä paikalla tai kasvihuoneessa. Voidaan kasvattaa myös suuressa ruuussa ja talvettaa viileässä varastossa.
Ominaisuudet
Moni- vuotinen
(Vitis spp.)
KASVUPAIKKA: aurinkoinen, suojainen lajikkeen mukaan
KASVUALUSTA: tuore, runsasmultainen ja -ravinteinen, hiekka- ja savipitoinen, turvepitoinen
ISTUTUSVÄLI: n. 100 cm
KORKEUS: 2-8 metriä lajikkeen mukaan
KUKINTA: kesäkuu
KUKAN VÄRI: vihertävän valkoinen
SATO-AIKA: elo-syyskuu
TALVENKESTÄVYYS: I-V lajikkeen mukaan
KASVUALUSTA JA ISTUTUS
Viiniköynnös istutetaan ulos vasta yöpakkasten mentyä. Taimia voi säilyttää ennen ulos istuttamista esim. valoisalla ikkunalaudalla. Parhaiten kasvatus onnistuu kasvihuoneessa tai lasitetulla parvekkeella mielellään aurinkoisella seinustalla. Viiniköynnöstä voi kasvattaa myös ruukuissa esim. terassilla parvekkeella. Ruukun pohjassa tulee olla reikä, josta ylimääräinen vesi pääsee valumaan ulos. Istutusmullaksi käy tavallinen puutarhamulta, johon sekoitetaan hiekkaa tai soraa sekä kompostia. Paras kasvualusta viiniköynnökselle on ravinteikas, humuspitoinen ja vettäläpäisevä hiekkamultamaa. Latvialaiset lajikkeet, kuten ´Zilga´, ´Spulga´ ja ´Sukribe´ sekä venäläiset ´Jubileinaja Novgoroda´ ja ´Hazaine Sladkii´ viihtyvät hieman happamammassa kasvualustassa. Läntisille muodoille, kuten Einset Seedless -lajikkeelle sopii reilusti kalkittu multa.
Kasvualustaa tulee olla vähintään 50 cm paksuudelta. Taimet istutetaan n. 5 cm entistä istutuskohtaa syvemmälle, ja taimet tuetaan esim. sitomalla versot tukirakenteeseen. Istutuksen yhteydessä ja yleensäkin keväisin on varottava vahingoittamasta tainta. Vaurioituneen kohdan mahlavuoto on keväällä niin voimakasta, että se heikentää kasvuunlähtöä. Vaurioituneeseen kohtaan voi sivellä suojaavaa ja korjaavaa haavanhoitoainetta.
LANNOITUS
Viiniköynnöstä kastellaan ja lannoitetaan kohtuullisesti kerrallaan mutta usein. Lannoitteeksi soveltuvat parhaiten humuspitoiset luonnonlannoitteet, esimerkiksi marja- ja hedelmäkasveille tarkoitetut lannoitteet, joissa ravinnesuhteet ovat kohdallaan satoa tuottavalle viiniköynnökselle. Liian typpipitoinen lannoitus saa köynnöksen rehevöitymään sadon kustannuksella. Elokuussa viiniköynnös hyötyy typettömästä syyslannoituksesta, mikä vahvistaa kasvia talven varalle ja parantaa seuraavan vuoden kasvua ja satoa.
LEIKKAUS JA SATO
Oikeanlaisella leikkauksella pyritään mahdollisimman suureen sadontuotantoon. Viiniköynnöstä leikataan vain kesällä ja syksyllä, sillä kevätleikkaus saa versot vuotamaan liikaa. Terttujen alut muodostuvat keskikesällä, jolloin tehdään hoitoleikkaus. Kasvava verso leikataan poikki muutaman tertun jälkeen. Oikea leikkauskohta on viimeisen kukkatertun jälkeisen lehden yläpuolelta. Lehti jätetään suojaamaan rypäleterttua, antamaan lisävoimaa ja kasvattamaan rypäleet suurikokoisiksi. Jos leikkausta ei tehdä, versojen pituuskasvu vain jatkuu, eivätkä rypäletertut ehdi kypsyä.
Leikkauksen jälkeen viiniköynnöksen lehtihankoihin alkaa kasvamaan "varasversoja", jotka on hyvä poistaa kokonaan. Viiniköynnöksen annetaan kasvattaa vain kaksi 1-2 metriä pitkää versoa. Tällöin köynnös jaksaa tuottaa satoa, eikä ylimääräinen energia mene lehtien kasvattamiseen. Leikkaamatta jätetty köynnös tuottaa lukumääräisesti paljon terttuja, mutta ne jäävät pieniksi ja heikkolaatuisiksi. Leikkaamaton köynnös on myös alttiimpi harmaahomeelle ja härmälle kasvuston ollessa liian tiheä. Viiniköynnöksen terttuja kannattaa harventaa, jotta saadaan kypsiä viinirypäleitä. Sekä maassa että ruukussa kasvavien täysikasvuisten köynnösten annetaan kypsyttää enintään 15-20 rypäleterttua. Viiniköynnös ei tuota satoa ensimmäisenä kesänä. Vain talvehtineista rungoista lähtevä kasvusto muodostaa hedelmiä.
TALVEHTIMINEN
Latvialaiset ja venäläiset lajikkeet kuuluvat talvenkestävimpiin viiniköynnöksiin. Talvenaremmilla lajikkeilla kevyt talvisuojaus on tarpeen. Kasvuston voi suojata esim. pakkasharsolla, säkkikankaalla tai havuilla. Suojat asetellaan paikoilleen maan jäätymisen aikoihin ja poistetaan keväällä vasta maan sulamisen myötä. Ruukussa kasvanut viiniköynnös voidaan viedä kellariin tai muuhun kylmään tilaan talvehtimaan. Syksyllä tuleentumisen aikaan kastelua vähennetään niin, että talvehtimaan siirrettäessä kasvualusta on kuivahko. Liian märkä kasvualusta voi mädännyttää viiniköynnöksen juuriston. Varaston lämpötilan tulee olla mahdollisimman lähellä nollaa.
Voit maksaa tilauksesi mm. mobiilimaksuna, yleisimpien pankkien verkkotunnuksilla, luottokortilla tai laskulla.
Ennen laskutusoikeuden myöntämistä tarkastamme henkilöluottotiedot. Pidätämme oikeuden postiennakkotoimitukseen tai ennakkolaskuun.