Loistokärhö

eli JALOKÄRHÖ

(Clematis spp.)
 

KORKEUS: 1,5-6 metriä lajikkeen mukaan

KUKINTA-AIKA: heinä-syyskuu lajikkeen mukaan

KASVUPAIKKA: aurinkoinen, lievästi varjoinen, suojaisa

TALVENKESTÄVYYS: I-III lajikkeen mukaan

KUKAN VÄRI: eri värejä

KASVUALUSTA: tuore, runsasravinteinen, kalkittu

ISTUTUSVÄLI: 1-1,5 metriä
 

ISTUTUS
Loistokärhöt istutetaan aurinkoiseen tai puolivarjoisaan ja lämpimään (ei paahteiseen) paikkaan. Niiden viihtymiselle on tärkeää ravinteikas ja kuohkea, mutta riittävästi vettä pidättävä kasvualusta. Istutuskuopan on hyvä olla 50-60 cm joka suuntaan. Kuopan pohjalle ja sivuille on hyvä laittaa komposti- tai turvemultaa mutta paakun ympärille laihahkoa, hiekansekaista maata, jossa juuristo ei ole niin altis liikakosteudelle ja kehittyy vahvemmaksi. Tyven ympärille voidaan lakastumistautien torjumiseksi lisätä kerros karkeaa soraa, sepeliä tai hiekkaa, josta kosteus pääsee nopeasti läpi. Taimet istutetaan 1-1,5 metrin välein ja 10-20 cm entistä kasvusyvyyttä syvempään. Yhdestä kahteen silmuparia saa jäädä mullan alle, jotta juuristo ei hakeutuisi maan pinnalle. Tämä edistää talvenkestävyyttä. Taimi sijoitetaan n. 20 cm etäisyydelle seinästä. On myös huolehdittava, ettei aurinko pääse kuumentamaan ja kuivattamaan maanpintaa kasvukaudella esim. istuttamalla taimen eteen jotain maanpintaa varjostavaa matalaa kasvillisuutta.

KASTELU JA LANNOITUS
Loistokärhöt tarvitsevat tuen, esim. säleikön, johon versot kiinnittyvät. Kärhöt ovat veden ja ravinteiden suurkuluttajia ja niitä lannoitetaan kasvukaudella muutaman viikon välein puutarhan yleislannoitteilla runsaan kukinnan aikaansaamiseksi. Lannoitus lopetetaan elokuun puolivälissä. Kuivina kesinä kastelusta huolehditaan esim. antamalla vettä reilusti kerran viikossa, mutta tällöin on vältettävä kastelua suoraan taimen tyvelle tyven ja juuriston tautiherkkyyden vuoksi. Kastelun voi suorittaa esim. johtamalla veden muoviputkea pitkin juuristolle. Putki täytyy asentaa ennen istutuskuopan täyttöä.

LEIKKAUS JA TALVISUOJAUS
Jalokärhöt vaativat säännöllistä leikkausta kasvaakseen rehevästi ja kukkiakseen runsaasti. Uusilla, eli saman kesän versoilla kukkivat esim. Jackmanii- ja Lanuginosa- lajikeryhmän kärhöt. Versot voidaan leikata vuosittain aikaisin keväällä edellisen vuoden leikkauskohdan yläpuolelta, 2-3 silmuparin jälkeen. Paleltuneet versot leikataan ylimmän terveen silmun yläpuolelta. Versoja voi lyhentää jo syksyllä 10-15 cm mittaisiksi siten, että jäljelle jää 2-3 silmuparia. Vanhoilla, eli edellisen kesän versoilla sekä uusilla versoilla kukkivia kärhöjä (esim. Patens-ryhmän kärhöt) leikataan keväällä varoen, että ne ehtivät kukkia vielä samana kesänä. Leikkauksen voi tehdä myös kukinnan jälkeen. Paleltuneet oksat leikataan pois. Syksyllä kasvustoa voi tarvittaessa harventaa ja kukkineet latvan osat poistetaan.

Kärhöt voidaan suojata talveksi esim. turvekatteella, jota voi lisätä reilusti juuristolle. Arimmat ja niistä etenkin vanhoilla versoilla kukkivat lajikkeet voi suojata kaksinkertaisella pakkaspeitteellä. Suojat laitetaan paikoilleen vasta maan jäädyttyä.

TAUDIT
Kärhöä saattaa vaivata kosteina ja lämpiminä kesinä erilaisten sienien aiheuttama lakastumistauti, jonka ensioireet ovat tummat laikut ja mustuminen lehtien alapinnalla ja varsissa. Kuolleet versot poistetaan tai katkaistaan terveeseen kohtaan saakka ja suurempiin leikkauskohtiin sivellään haavanhoitoainetta. Sairaat versot hävitetään polttamalla, jotta itiöt eivät pääse kypsymään ja leviämään. Myös härmäsieni voi vaivata kärhöjä aurinkoisilla ja kuivilla paikoilla. Riittävän syvä ja vettäpidättävä kasvualusta ehkäisee härmää tehokkaasti. Härmän leviämistä voidaan hidastaa myös ruiskuttamalla kasvit härmäntorjunta-aineilla.